Jännite ja tieto : Jännitteen ja tiedon välinen yhteys draamatekstissä
LEHTINEN, JYRKI (2007)
LEHTINEN, JYRKI
2007
Teatterin ja draaman tutkimus - Theatre and Drama Research
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-02-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16537
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16537
Tiivistelmä
Tämän tutkielman lähtökohtana on selvittää jännitteen olemusta draaman komponenttina. Tutkielma koostuu neljästä osiosta, joissa käsittelen jännitteen ja tiedon yhteyttä eri näkökulmista. Tutkimus etenee olemassa olevien mallien fenomenologisesta analyysistä ja saamieni tulosten erittelyn kautta, oman tulkintamallin rakentamiseen. Luomani malli on työkalu jonka avulla draaman jännite- ja informaatiorakennetta voidaan tarkastella graafisesti, se on rakennettu osittain jo olemassa olevien, toiminnan suuntaa kuvaavien, mallien pohjalta. Mallissani kuvataan jännitettä, informaation määrää sekä toiminnan suuntaa esityksen keston funktiona. Ohjaajantyöni kautta uskon mallini olevan käyttökelpoinen väline ennakkosuunnitteluvaiheessa, sen avulla voidaan tieto- ja jänniterakennetta analysoida sekä optimoida. Pidän jännitteen ja tiedon välisen yhteyden tutkimista tärkeänä myös siksi, että aihetta ei ole aikaisemmin draamakirjallisuuden osalta tutkittu.
Olemassa olevat mallit ovat osittain draamanormatiivisia ja suurin osa niistä kuvaa toiminnan suuntaa. Malleja on olemassa hyvin pitkältä ajanjaksolta, ne ajoittuvat Aristoteleen (384-322 eKr.) mallista Martin Esslinin (1918-2003) ”draamankaarimalliin”. Tutkin näitä malleja fenomenologisella menetelmällä, koska kyseessä on ilmiön tutkiminen. Liitän ko. mallit ajalliseen kontekstiinsa, koska ne rakentuvat osittain toistensa varaan.
Tutkimusmetodini on, olemassa olevien mallien kannalta, fenomenologinen, tulosten analyysi perustuu semiotiikkaan, Dietrich Steinbeckin esittelemään draaman jakoon, sekä informaatioteoriaan ja Lauri Olavi Routilan määritelmään informaatioestetiikasta. Monimetodisuus on mielestäni perusteltua aiheen kattavuuden kannalta, draamassa jännitteet toimivat monella tasolla.
Asiasanat: jännite, tieto, fenomenologia, toiminnan suunta, fabula, sjuzhet, draamanormatiivinen, informaatioestetiikka, informaatio, saturaatio, jänniteanalyysi.
Olemassa olevat mallit ovat osittain draamanormatiivisia ja suurin osa niistä kuvaa toiminnan suuntaa. Malleja on olemassa hyvin pitkältä ajanjaksolta, ne ajoittuvat Aristoteleen (384-322 eKr.) mallista Martin Esslinin (1918-2003) ”draamankaarimalliin”. Tutkin näitä malleja fenomenologisella menetelmällä, koska kyseessä on ilmiön tutkiminen. Liitän ko. mallit ajalliseen kontekstiinsa, koska ne rakentuvat osittain toistensa varaan.
Tutkimusmetodini on, olemassa olevien mallien kannalta, fenomenologinen, tulosten analyysi perustuu semiotiikkaan, Dietrich Steinbeckin esittelemään draaman jakoon, sekä informaatioteoriaan ja Lauri Olavi Routilan määritelmään informaatioestetiikasta. Monimetodisuus on mielestäni perusteltua aiheen kattavuuden kannalta, draamassa jännitteet toimivat monella tasolla.
Asiasanat: jännite, tieto, fenomenologia, toiminnan suunta, fabula, sjuzhet, draamanormatiivinen, informaatioestetiikka, informaatio, saturaatio, jänniteanalyysi.