”SITÄ ON NIIN SIINÄ LIISTERISSÄ KII” Miesten kokemuksia naisten tekemästä parisuhdeväkivallasta narratiivisesta näkökulmasta
HELIN-TUOMINEN, MARI (2007)
HELIN-TUOMINEN, MARI
2007
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-01-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16459
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16459
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on avata niitä miesten kokemuksia, jotka ovat eläneet heteroseksuaalisessa suhteessa ja joiden vaimo on tuottanut parisuhdeväkivaltaa. Lähtökohtana on ollut miehen väkivallattomuus parisuhteessa. Tarkastelen tutkimuksessani parisuhdeväkivallan verkkoa, miesten kokemuksia parisuhdeväkivallasta ja elämäntilanteiden käännöskohtia sisäisen tarinan muutoksessa. Tutkimukseni aihe on merkityksellinen sen kulttuurisen avaamattomuuden vuoksi. Tämän avaamattomuuden vuoksi näiden miesten tarinat eivät tule tunnistetuiksi eivätkä miehet tuetuiksi. Keskeiset käsitteet ovat perheväkivalta, sisäinen tarina ja elämänhallinta.
Tutkimusaineisto koottiin haastattelemalla kolme miestä henkilökohtaisesti ja yksi sähköpostitse. Miehet olivat eri puolilta Suomea. Kukaan miehistä ei ollut enää parisuhteessa väkivaltaisen puolison kansa. Haastattelut aloitin narratiivisella haastattelulla täydentäen haastattelua lopuksi niiden teemojen osalta mitkä eivät olleet tulleet miesten tarinoissa esille.
Tutkimusmetodiaan sisältyvät sosiaalinen konstruktionismi ja narratiivisuus. Olen analysoinnissa käyttänyt narratiivisen tutkimuksen eri lukutapoja.
Miesten tarinat ovat kovasti monin osin yhteneväisiä keskenään ja ne kaikki voi sisällyttää ”Oman vahvuutensa löytäneet” - tarinatyyppiin. Kaikkien miesten kohdalla oli löydettävissä omaa syyllistymistä naisen tekemästä parisuhdeväkivallasta sekä omaa henkistä kasvua tähän tilanteeseen parisuhteessa liittyen. Eroavaisuus tarinatyypin miesten kesken oli se, kolmen miehen kohdalla oli löydettävissä heidän omaan lapsuuteensa liittyviä perheväkivaltakokemuksia, kun taas yksi miehistä ei ollut kohdannut omassa lapsuudessaan perheväkivaltaa.
Keskeistä tutkimukseni aineistosta oli huomata se, miten asiakkaan subjektiivisen kokemusmaailman ymmärtäminen on sosiaalityössä merkityksellistä. Tämän asiakkaan subjektiivisen kokemusmaailman ymmärtämisen avulla oli mahdollista jäsentää miesten kokemusta perheväkivallasta kokonaisvaltaisesti ja syvällisesti. Ymmärtäen asiakkaan mielen sisäisiä merkityksenantoja voidaan pitkäjänteisemmin tukea asiakkaan selviytymistä. Miesten sisäisen elämänhallinnan taito muuttui miesten kohdalla vahvemmaksi elämän käännöskohdan jälkeen.
Kulttuuriset merkitykset näyttävät miesten tarinoissa nousevan esille siten, että miehenä on vaikeaa tuoda esille perheväkivallan kohteena olemista. Ja toisaalta, kun tällaisen tarinan tuo esille, voidaan se nopeasti valtaväestön ja ammattilaisten toimesta tulla törmätyksi. Isyys ja miehisyys näyttäytyvät sosiaalisissa tarinavaraston tarinoissa äitiydelle ja naiselle alisteisena.
Miesten kokemukset parisuhteessa parisuhdeväkivallasta olivat heidän käyttämiensä metaforien valossa sitovia ja monella tapaa miehen elämää rajoittavia. Miehet kuvailivat kokemustaan: ”olla liisterissä”, ”oli yhtä helvettiä”, ”kun kerran lähtee mukaan, on enää vaikea päästä irti”. Miesten tarinoissa merkitykset parisuhteessa liittyivät sisäisen elämänhallinnan heikkouksiin (kuten itsetunnon heikkous ja pelko tulla hylätyksi sekä tun-nekeskeisten selviytymiskeinojen käyttö), tiedon ja tuen puutteisiin sekä kulttuurisen tarinavaraston mallien vangitsevuuteen.
Käännöskohta tarjosi mahdollisuuden sisäisen tarinan muutokseen. Käännöskohta liittyi raaistuneeseen perheväkivaltatilanteeseen, miehen mitan täyttymiseen tai vaimon tahtoon erota. Miehet kokivat heitä auttaneiksi asioiksi etäisyyden saamisen, sosiaalisen verkoston tuen, tiedon ja terapian. Käännöskohdan jälkeen miehillä oli uskoa siihen, että huomisessa on toivoa. Jälkeenpäin perhetilannetta miettiessään, miehet näkivät tärkeänä, että vastaavassa tilanteessa oleva mies yrittää nousta tilanteen yläpuolella ja eritellä tilannetta, sekä arvostaa itseään ja tavoittelee väkivallatonta tilannetta. Miehen tulee myös hakea apua kodin ulkopuolelta esim. ammattilaisilta.
Jatkossa on tarpeen selvittää edelleen naisen tuottaman parisuhdeväkivallan maisemaa miehen ja lasten näkökulmasta tarkasteltuna. Pahoinpidellyille miehille kohdistettujen tukitoimien kehittäminen ja niiden vaikuttavuuden arviointi on myös merkityksellistä.
Asiasanat: perheväkivalta, sisäinen tarina, elämänhallinta, sosiaalinen konstruktionismi, narratiivinen tutkimus.
Tutkimusaineisto koottiin haastattelemalla kolme miestä henkilökohtaisesti ja yksi sähköpostitse. Miehet olivat eri puolilta Suomea. Kukaan miehistä ei ollut enää parisuhteessa väkivaltaisen puolison kansa. Haastattelut aloitin narratiivisella haastattelulla täydentäen haastattelua lopuksi niiden teemojen osalta mitkä eivät olleet tulleet miesten tarinoissa esille.
Tutkimusmetodiaan sisältyvät sosiaalinen konstruktionismi ja narratiivisuus. Olen analysoinnissa käyttänyt narratiivisen tutkimuksen eri lukutapoja.
Miesten tarinat ovat kovasti monin osin yhteneväisiä keskenään ja ne kaikki voi sisällyttää ”Oman vahvuutensa löytäneet” - tarinatyyppiin. Kaikkien miesten kohdalla oli löydettävissä omaa syyllistymistä naisen tekemästä parisuhdeväkivallasta sekä omaa henkistä kasvua tähän tilanteeseen parisuhteessa liittyen. Eroavaisuus tarinatyypin miesten kesken oli se, kolmen miehen kohdalla oli löydettävissä heidän omaan lapsuuteensa liittyviä perheväkivaltakokemuksia, kun taas yksi miehistä ei ollut kohdannut omassa lapsuudessaan perheväkivaltaa.
Keskeistä tutkimukseni aineistosta oli huomata se, miten asiakkaan subjektiivisen kokemusmaailman ymmärtäminen on sosiaalityössä merkityksellistä. Tämän asiakkaan subjektiivisen kokemusmaailman ymmärtämisen avulla oli mahdollista jäsentää miesten kokemusta perheväkivallasta kokonaisvaltaisesti ja syvällisesti. Ymmärtäen asiakkaan mielen sisäisiä merkityksenantoja voidaan pitkäjänteisemmin tukea asiakkaan selviytymistä. Miesten sisäisen elämänhallinnan taito muuttui miesten kohdalla vahvemmaksi elämän käännöskohdan jälkeen.
Kulttuuriset merkitykset näyttävät miesten tarinoissa nousevan esille siten, että miehenä on vaikeaa tuoda esille perheväkivallan kohteena olemista. Ja toisaalta, kun tällaisen tarinan tuo esille, voidaan se nopeasti valtaväestön ja ammattilaisten toimesta tulla törmätyksi. Isyys ja miehisyys näyttäytyvät sosiaalisissa tarinavaraston tarinoissa äitiydelle ja naiselle alisteisena.
Miesten kokemukset parisuhteessa parisuhdeväkivallasta olivat heidän käyttämiensä metaforien valossa sitovia ja monella tapaa miehen elämää rajoittavia. Miehet kuvailivat kokemustaan: ”olla liisterissä”, ”oli yhtä helvettiä”, ”kun kerran lähtee mukaan, on enää vaikea päästä irti”. Miesten tarinoissa merkitykset parisuhteessa liittyivät sisäisen elämänhallinnan heikkouksiin (kuten itsetunnon heikkous ja pelko tulla hylätyksi sekä tun-nekeskeisten selviytymiskeinojen käyttö), tiedon ja tuen puutteisiin sekä kulttuurisen tarinavaraston mallien vangitsevuuteen.
Käännöskohta tarjosi mahdollisuuden sisäisen tarinan muutokseen. Käännöskohta liittyi raaistuneeseen perheväkivaltatilanteeseen, miehen mitan täyttymiseen tai vaimon tahtoon erota. Miehet kokivat heitä auttaneiksi asioiksi etäisyyden saamisen, sosiaalisen verkoston tuen, tiedon ja terapian. Käännöskohdan jälkeen miehillä oli uskoa siihen, että huomisessa on toivoa. Jälkeenpäin perhetilannetta miettiessään, miehet näkivät tärkeänä, että vastaavassa tilanteessa oleva mies yrittää nousta tilanteen yläpuolella ja eritellä tilannetta, sekä arvostaa itseään ja tavoittelee väkivallatonta tilannetta. Miehen tulee myös hakea apua kodin ulkopuolelta esim. ammattilaisilta.
Jatkossa on tarpeen selvittää edelleen naisen tuottaman parisuhdeväkivallan maisemaa miehen ja lasten näkökulmasta tarkasteltuna. Pahoinpidellyille miehille kohdistettujen tukitoimien kehittäminen ja niiden vaikuttavuuden arviointi on myös merkityksellistä.
Asiasanat: perheväkivalta, sisäinen tarina, elämänhallinta, sosiaalinen konstruktionismi, narratiivinen tutkimus.