Emotionaalisten kasvonilmeiden tarttuminen autismissa
ELORANTA, SAMI (2007)
ELORANTA, SAMI
2007
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-01-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16457
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16457
Tiivistelmä
Kun ihmiset näkevät kuvia emootioita esittävistä kasvoista, heidän kasvoissaan aktivoituu spontaanisti saman emootion ilmaisuun liittyviä lihaksia. Ilmiötä kutsutaan kasvonilmeiden tarttumiseksi. Kasvonilmeiden tarttumisen on esitetty liittyvän useisiin erilaisiin autismissa häiriintyneisiin sosio-emotionaalisiin toimintoihin. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään onko myös kasvonilmeiden automaattinen tarttuminen häiriintynyt autismissa.
Tutkimukseen osallistui yksitoista lasta, joille oli kliinisesti asetettu autismidiagnoosi, sekä neljätoista iän ja älykkyysosamäärän suhteen rinnastettua tyypillisesti kehittynyttä lasta verrokkihenkilöinä. Koehenkilöille esitettiin iloa, vihaa ja pelkoa esittäviä dynaamisia kasvokuvia samalla, kun heidän kasvoistaan mitattiin corrugator supercilii, zygomaticus major ja masseter lihasten reaktioita elektromyografialla (EMG). Koehenkilöille esitettiin myös muita emootioita herättäviä ärsykkeitä kuin kasvoja.
Kontrolliryhmällä pelkoa esittävät kasvokuvat aiheuttivat iloa esittäviä kuvia enemmän aktivaatiota negatiivisten emootioiden ilmaisuun liittyvässä corrugator supercilii lihaksessa. Zygomaticus majorin ja masseterin reaktioiden voimakkuudessa ei ollut eroa eri emootioiden välillä. Autistisesti käyttäytyvillä lapsilla minkään lihaksen reaktioissa ei ollut eroa eri emootioiden välillä. Tulokset viittaavat siihen, että autistisesti käyttäytyvillä lapsilla ei tapahdu samanlaista nopeaa ja automaattista kasvonilmeiden tarttumista kuin tyypillisesti kehittyneillä lapsilla.
AVAINSANAT: Autismi, elektromyografia, EMG, kasvonilmeiden tarttuminen
Tutkimukseen osallistui yksitoista lasta, joille oli kliinisesti asetettu autismidiagnoosi, sekä neljätoista iän ja älykkyysosamäärän suhteen rinnastettua tyypillisesti kehittynyttä lasta verrokkihenkilöinä. Koehenkilöille esitettiin iloa, vihaa ja pelkoa esittäviä dynaamisia kasvokuvia samalla, kun heidän kasvoistaan mitattiin corrugator supercilii, zygomaticus major ja masseter lihasten reaktioita elektromyografialla (EMG). Koehenkilöille esitettiin myös muita emootioita herättäviä ärsykkeitä kuin kasvoja.
Kontrolliryhmällä pelkoa esittävät kasvokuvat aiheuttivat iloa esittäviä kuvia enemmän aktivaatiota negatiivisten emootioiden ilmaisuun liittyvässä corrugator supercilii lihaksessa. Zygomaticus majorin ja masseterin reaktioiden voimakkuudessa ei ollut eroa eri emootioiden välillä. Autistisesti käyttäytyvillä lapsilla minkään lihaksen reaktioissa ei ollut eroa eri emootioiden välillä. Tulokset viittaavat siihen, että autistisesti käyttäytyvillä lapsilla ei tapahdu samanlaista nopeaa ja automaattista kasvonilmeiden tarttumista kuin tyypillisesti kehittyneillä lapsilla.
AVAINSANAT: Autismi, elektromyografia, EMG, kasvonilmeiden tarttuminen