Vastaanottokäyntien määrän selittäminen kouluterveydenhuollossa
SAARISTO, VESA (2006)
SAARISTO, VESA
2006
Tilastotiede - Statistics
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-12-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16448
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16448
Tiivistelmä
Kouluterveydenhoitaja- ja koululääkärikäynneissä on suuria eroja oppilaiden ja terveyskeskusten kesken. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä yksilötason tekijät vaikuttavat käyntimääriin ja selittävätkö ne terveyskeskusten väliset erot käynneissä. Tutkimus on osa Tampereen yliopiston KERTTU-tutkimushanketta (Kouluterveydenhuollon laatu, vaikuttavuus ja oikeudenmukaisuus).
Tutkimusaineistona käytettiin Kouluterveyskyselyn aineistoa vuosilta 2002 ja 2003. Käyntejä kouluterveydenhoitajalla ja -lääkärillä lukuvuoden aikana mitattiin neliluokkaisella muuttujalla: ei lainkaan, yksi, kaksi, kolme tai useampia käyntejä. 18 % oppilaista ei käynyt terveydenhoitajalla lainkaan, 21 % vähintään kolmesti. Vastaavat osuudet lääkärikäynneissä olivat 52 % ja 5 %.
Terveyskeskusten välillä oli suuria eroja kouluterveydenhuollon käyntien yleisyydessä. Tästä syystä selittämisessä käytettiin yleistettyä lineaarista sekamallia, jossa terveyskeskus oletettiin satunnaisvaikutukseksi. Tällöin terveyskeskuksen oma vaikutus käyntimäärien yleisyyteen tuli huomioitua. Vertailun vuoksi tehtiin yleistetty lineaarinen malli ilman satunnaisvaikutusta.
Selittävien muuttujien määrää rajattiin faktorianalyysin avulla. Yksilötason selittäjät oli mahdollista jakaa kuuteen osa-alueeseen: sukupuoli, terveys, tottumukset, terveystieto, elinolot ja kouluympäristö. Tytöt käyttivät kouluterveydenhuollon palveluja poikia enemmän. Terveydenhoitajakäyntejä selittivät eniten kerran viikossa tai useammin toistuvat oireet, lääkärikäyntejä pitkäaikainen sairaus ja/tai lääkitys. Yhdyntäkokemukset lisäsivät käyntejä sekä terveydenhoitajalla että lääkärillä, tupakointi ja alkoholin käyttö varsinkin terveydenhoitajakäyntejä. Osallistuminen terveysopetukseen lisäsi molempien käyntien todennäköisyyttä.
Mallit osoittivat, että yksilöllisten selittäjien ohella kouluterveydenhuollonkäyntien yleisyydessä on suuria yksilöistä riippumattomia eroja terveyskeskusten välillä. Oppilaiden yksilölliset tekijät selittävät siis vain osan terveyskeskusten välisistä eroista kouluterveydenhuollon käynneissä.
Asiasanat: faktorianalyysi, Kouluterveyskysely, oppilashuolto, polykoorinen korrelaatio, yleistetty lineaarinen sekamalli
Tutkimusaineistona käytettiin Kouluterveyskyselyn aineistoa vuosilta 2002 ja 2003. Käyntejä kouluterveydenhoitajalla ja -lääkärillä lukuvuoden aikana mitattiin neliluokkaisella muuttujalla: ei lainkaan, yksi, kaksi, kolme tai useampia käyntejä. 18 % oppilaista ei käynyt terveydenhoitajalla lainkaan, 21 % vähintään kolmesti. Vastaavat osuudet lääkärikäynneissä olivat 52 % ja 5 %.
Terveyskeskusten välillä oli suuria eroja kouluterveydenhuollon käyntien yleisyydessä. Tästä syystä selittämisessä käytettiin yleistettyä lineaarista sekamallia, jossa terveyskeskus oletettiin satunnaisvaikutukseksi. Tällöin terveyskeskuksen oma vaikutus käyntimäärien yleisyyteen tuli huomioitua. Vertailun vuoksi tehtiin yleistetty lineaarinen malli ilman satunnaisvaikutusta.
Selittävien muuttujien määrää rajattiin faktorianalyysin avulla. Yksilötason selittäjät oli mahdollista jakaa kuuteen osa-alueeseen: sukupuoli, terveys, tottumukset, terveystieto, elinolot ja kouluympäristö. Tytöt käyttivät kouluterveydenhuollon palveluja poikia enemmän. Terveydenhoitajakäyntejä selittivät eniten kerran viikossa tai useammin toistuvat oireet, lääkärikäyntejä pitkäaikainen sairaus ja/tai lääkitys. Yhdyntäkokemukset lisäsivät käyntejä sekä terveydenhoitajalla että lääkärillä, tupakointi ja alkoholin käyttö varsinkin terveydenhoitajakäyntejä. Osallistuminen terveysopetukseen lisäsi molempien käyntien todennäköisyyttä.
Mallit osoittivat, että yksilöllisten selittäjien ohella kouluterveydenhuollonkäyntien yleisyydessä on suuria yksilöistä riippumattomia eroja terveyskeskusten välillä. Oppilaiden yksilölliset tekijät selittävät siis vain osan terveyskeskusten välisistä eroista kouluterveydenhuollon käynneissä.
Asiasanat: faktorianalyysi, Kouluterveyskysely, oppilashuolto, polykoorinen korrelaatio, yleistetty lineaarinen sekamalli