Kasvoilla ilmaistujen emootioiden vaikutus visuaaliseen tarkkaavaisuuteen seitsemän kuukauden ikäisillä lapsilla
PALOKANGAS, TIINA (2007)
PALOKANGAS, TIINA
2007
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-01-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16441
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16441
Tiivistelmä
Tämän pro gradu työn tarkoituksena oli selvittää, kuinka kasvonilmeen emotionaalinen sisältö vaikuttaa seitsemän kuukauden ikäisen lapsen havaitsemistoimintoihin sekä tarkkaavaisuuden toimintaan. Tutkimuksen lähtökohtana olivat aikaisemmissa tutkimuksissa tehdyt havainnot, joiden mukaan seitsemän kuukauden ikäinen lapsi katsoo pidempään pelästynyttä kasvoa kuin iloista kasvoa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, voiko lapsen katseen kiinnittyminen pelkokasvoon johtua siitä, että kasvon emotionaalisella sisällöllä on vaikutus jo seitsemän kuukauden ikäisen lapsen havaitsemis- ja tarkkaavaisuustoimintoihin. Tätä mahdollisuutta verrattiin nk. uutuushypoteesiin, jonka mukaan lapsi ei ymmärrä ilmeen emotionaalista merkitystä, vaan katsoo pelkokasvoa pidempään kuin iloista kasvoa siksi, että pelkokasvo on lapsen kasvuympäristössä epätavallinen. Toisena tutkimushypoteesina selvitettiin, voiko lapsen katseen kiinnittyminen pelkokasvoon johtua siitä, että jotkin pelkokasvon ominaisuudet tai piirteet vaikeuttavat lapsen tarkkaavaisuuden irrottamista kasvosta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kaksiosaista behavioraalista koeasetelmaa, jossa analysoitiin seitsemän kuukauden ikäisten lasten (n=31) silmän liikkeitä, kun heille esitettiin iloa tai pelkoa ilmaisevia kasvonilmekuvia, epätavallista (ei-emotionaalista) ilmettä esittäviä kasvokuvia tai kontrolliärsyke, jota ei voitu havaita kasvona. Kokeen ensimmäisessä osassa mitattiin katseluaikoja yksittäin esitetyille kasvokuville. Kokeen toisessa osassa analysoitiin, millä tavalla kasvoemootion sisältö vaikutti lapsen kykyyn irrottaa tarkkaavaisuus sentraalista kasvoärsykkeestä näkökentän periferiassa esitettyyn kohdeärsykkeeseen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kasvon emotionaalisella sisällöllä oli vaikutus siihen, miten kuvia katseltiin. Ainoastaan pelkokasvon keskimääräiset katseluajat olivat pidempiä kuin kontrollikasvon katseluajat. Samoin pisimmät yksittäiset fiksaatioajat olivat pidempiä pelkokasvon kohdalla verrattuna kontrollikasvon fiksaatioaikoihin. Iloisen ja epätavallisen kasvon kohdalla pisimmät fiksaatiot eivät eronneet kontrollikasvon fiksaatioista. Tutkimuksessa saatiin viitettä myös siitä, että kasvon emotionaalisella sisällöllä on vaikutus tarkkaavaisuuden irrottamiseen. Lapset irrottivat tarkkaavaisuutensa harvemmin pelkokasvosta verrattuna iloiseen tai kontrollikasvoon. Näin ollen oikeita reagointeja (katseen kääntäminen kohti kohdeärsykettä) tehtiin vähemmän pelkokasvon kuin muiden kasvojen kohdalla. Nämä tulokset antavat viitettä siitä, että ärsykkeen emotionaalinen sisältö toimii ainakin jossain määrin tarkkaavaisuutta ohjaavana tekijänä jo varhaislapsuudessa.
Asiasanat: kasvoemootio; emootion havaitseminen; visuaalinen tarkkaavaisuus; kehitys; lapset
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kaksiosaista behavioraalista koeasetelmaa, jossa analysoitiin seitsemän kuukauden ikäisten lasten (n=31) silmän liikkeitä, kun heille esitettiin iloa tai pelkoa ilmaisevia kasvonilmekuvia, epätavallista (ei-emotionaalista) ilmettä esittäviä kasvokuvia tai kontrolliärsyke, jota ei voitu havaita kasvona. Kokeen ensimmäisessä osassa mitattiin katseluaikoja yksittäin esitetyille kasvokuville. Kokeen toisessa osassa analysoitiin, millä tavalla kasvoemootion sisältö vaikutti lapsen kykyyn irrottaa tarkkaavaisuus sentraalista kasvoärsykkeestä näkökentän periferiassa esitettyyn kohdeärsykkeeseen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kasvon emotionaalisella sisällöllä oli vaikutus siihen, miten kuvia katseltiin. Ainoastaan pelkokasvon keskimääräiset katseluajat olivat pidempiä kuin kontrollikasvon katseluajat. Samoin pisimmät yksittäiset fiksaatioajat olivat pidempiä pelkokasvon kohdalla verrattuna kontrollikasvon fiksaatioaikoihin. Iloisen ja epätavallisen kasvon kohdalla pisimmät fiksaatiot eivät eronneet kontrollikasvon fiksaatioista. Tutkimuksessa saatiin viitettä myös siitä, että kasvon emotionaalisella sisällöllä on vaikutus tarkkaavaisuuden irrottamiseen. Lapset irrottivat tarkkaavaisuutensa harvemmin pelkokasvosta verrattuna iloiseen tai kontrollikasvoon. Näin ollen oikeita reagointeja (katseen kääntäminen kohti kohdeärsykettä) tehtiin vähemmän pelkokasvon kuin muiden kasvojen kohdalla. Nämä tulokset antavat viitettä siitä, että ärsykkeen emotionaalinen sisältö toimii ainakin jossain määrin tarkkaavaisuutta ohjaavana tekijänä jo varhaislapsuudessa.
Asiasanat: kasvoemootio; emootion havaitseminen; visuaalinen tarkkaavaisuus; kehitys; lapset