Inträdesproven i nordiska språk vid Tammerfors universitet åren 1995, 1999 och 2005. En analys av de sökandes svenskkunskaper och inträdesprovens konstruktion och funktion
RANNE, LEENA (2006)
RANNE, LEENA
2006
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16406
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16406
Tiivistelmä
Tutkielmassa perehdytään ruotsin kielen oppimiseen vieraana kielenä sekä opiskelijan että opettajan näkökulmasta. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan eri tehtävämuotoja, joilla opiskelijoiden taitoja testataan, ja keskustellaan niiden tarkoituksenmukaisuudesta. Tutkimusaineistona ovat Tampereen yliopiston pohjoismaisten kielten oppiaineen pääsykokeet vuosilta 1995, 1999 ja 2005 ja tutkielmaan on valittu edellä mainittuina vuosina pääsykokeisiin osallistuneita henkilöitä siten, että mukana on 50 hakijaa kultakin vuodelta.
Tutkimuksella on kaksi päätavoitetta: 1) kartoittaa hakijoiden ruotsin kielen taitojen taso pääsykokeissa sekä 2) analysoida pääsykokeita ja niitä eri tehtäviä, jotka yhdessä muodostavat kunkin pääsykokeen. Tutkimuksessa pyritään kartoittamaan opiskelijoiden yleisimpiä virheitä samalla huomioiden myös ne osa-alueet, joissa opiskelijat usein onnistuvat. Tutkimuksen pääasiallinen metodi on virheanalyysi, jota paikoin täydennetään kontrastiivisella analyysilla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hakijoiden suoritukset pääsykokeissa eri vuosina ovat hyvin samankaltaisia, vaikka pääsykokeiden ulkomuoto vaihteleekin suuresti. Hakijat tekivät eniten virheitä tehtävissä, jotka käsittelivät sanavarastoa sekä substantiivien epämääräisiä ja määräisiä muotoja, kun taas pronomineihin ja sanajärjestykseen liittyvissä tehtävissä virheitä tehtiin vain vähän.
Pääsykokeiden tehtävät ovat ajan myötä muuttuneet yhä strukturoidummiksi. Vaikka pääsykokeet olivatkin jokaisena tutkittuna vuotena muodoltaan erilaisia, oli niissä jokaisessa kuitenkin sekä kieliopin hallintaan että sanavarastoon liittyviä tehtäviä.
Tutkielma pyrkii täydentämään tämänhetkistä kuvaa yliopistoon pyrkivien kielitaidon tasosta sekä antamaan ajan tasalla olevaa tietoa pääsykokeiden rakenteesta ja eri tehtävämuodoista.
Avainsanat: språkinlärning, språkkunskaper, felanalys, uppgift, inträdesprov, kontrastiv analys, grammatik
Tutkimuksella on kaksi päätavoitetta: 1) kartoittaa hakijoiden ruotsin kielen taitojen taso pääsykokeissa sekä 2) analysoida pääsykokeita ja niitä eri tehtäviä, jotka yhdessä muodostavat kunkin pääsykokeen. Tutkimuksessa pyritään kartoittamaan opiskelijoiden yleisimpiä virheitä samalla huomioiden myös ne osa-alueet, joissa opiskelijat usein onnistuvat. Tutkimuksen pääasiallinen metodi on virheanalyysi, jota paikoin täydennetään kontrastiivisella analyysilla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hakijoiden suoritukset pääsykokeissa eri vuosina ovat hyvin samankaltaisia, vaikka pääsykokeiden ulkomuoto vaihteleekin suuresti. Hakijat tekivät eniten virheitä tehtävissä, jotka käsittelivät sanavarastoa sekä substantiivien epämääräisiä ja määräisiä muotoja, kun taas pronomineihin ja sanajärjestykseen liittyvissä tehtävissä virheitä tehtiin vain vähän.
Pääsykokeiden tehtävät ovat ajan myötä muuttuneet yhä strukturoidummiksi. Vaikka pääsykokeet olivatkin jokaisena tutkittuna vuotena muodoltaan erilaisia, oli niissä jokaisessa kuitenkin sekä kieliopin hallintaan että sanavarastoon liittyviä tehtäviä.
Tutkielma pyrkii täydentämään tämänhetkistä kuvaa yliopistoon pyrkivien kielitaidon tasosta sekä antamaan ajan tasalla olevaa tietoa pääsykokeiden rakenteesta ja eri tehtävämuodoista.
Avainsanat: språkinlärning, språkkunskaper, felanalys, uppgift, inträdesprov, kontrastiv analys, grammatik