Translating magazine articles: two analyses
HÄNNINEN, REETTA (2006)
HÄNNINEN, REETTA
2006
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-12-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16392
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16392
Tiivistelmä
Kääntäminen aikakauslehdissä on vasta viime aikoina alkanut herättää kiinnostusta käännöstieteen tutkijoiden parissa. Tässä tutkielmassa pyrin ottamaan selvää siitä, mitä vieraskieliselle artikkelille tapahtuu, kun se käännetään ja julkaistaan suomalaisessa aikakauslehdessä. Tarkoitusta varten olen analysoinut kaksi eri lehdissä käännettyä artikkelia. Lisäksi esittelen lyhyesti pienen aikakauslehtikääntämistä koskevan kyselyni tulokset.
Lähestyn aikakauslehtikääntämistä funktionaalisen käännösteorian ja erityisesti skoposteorian näkökulmasta. Tämän takia olen valinnut analyysien tekemiseen Christiane Nordin (1991) kirjassa Text analysis in translation esittämän analyysimallin. Analysoimani kaksi artikkelia ilmestyivät Cosmopolitan- ja Demi-lehdissä. Lähde- ja kohdetekstien lisäksi olen saanut tietoa käännöstilanteesta artikkelien kääntäjiltä ja lehtien päätoimittajilta sähköpostin kautta.
Analyyseistä selviää, että konseptinsiirtolehti Cosmopolitanin käännösstrategia oli lähempänä perinteistä kääntämistä kuin Demin, jossa kääntämisen ja toimittamisen raja on häilyvämpi. Kummassakin lehdessä tekstin kotouttaminen katsotaan välttämättömäksi. Tekstien kieltä on myös muokattu lähemmäs kirjakieltä ja kirosanoja poistettu.
Muutosten seurauksena tekstien vaikutus lukijaan on muuttunut kummassakin tapauksessa. Cosmopolitanin artikkeli antaa neuvoja tyttären ja äidin suhteen ongelmissa. Alkutekstissä ollut asiantuntijoiden ja heidän kirjoittamiensa kirjojen esittely on poistettu käännöksestä, jolloin siitä on tullut puhtaampi tiedottava teksti. Käännöksen kotouttaminen on sen sijaan tuonut tekstin yhtä lähelle suomalaista lukijaa kuin sen alkuteksti englanninkielistä lukijaa. Demin artikkeli on näyttelijä Scarlett Johanssonin haastattelu. Käännös keskittyy korostetusti Johanssoniin näyttelijänä, kun taas alkuteksti käsittelee myös hänen yksityiselämäänsä ja uraansa mallina. Haastateltavasta välittyy näin lähde- ja kohdetekstistä lukijalle hieman erilainen kuva.
Tutkimuksessa tuli myös selville se, että molempien lehtien tapauksessa kääntäjä oli vain yksi useista artikkelia julkaistavaksi muokanneista ihmisistä. Niinpä lukijan onkin mahdotonta sanoa, onko joku tietty ratkaisu tekstissä kääntäjän vai toimittajan työtä. Lisäksi Demin artikkelin kääntäjä Terhi Rannela kertoi käännöksiin pätevän samat journalistiset säännöt kuin muihinkin juttuihin. Nämä ovat syitä siihen, miksi aikakauslehtikääntäminen on niin läheisessä yhteydessä journalistiseen kirjoittamiseen.
ASIASANAT: aikakauslehdet, kääntäminen, tekstianalyysi, naistenlehdet, nuortenlehdet
Lähestyn aikakauslehtikääntämistä funktionaalisen käännösteorian ja erityisesti skoposteorian näkökulmasta. Tämän takia olen valinnut analyysien tekemiseen Christiane Nordin (1991) kirjassa Text analysis in translation esittämän analyysimallin. Analysoimani kaksi artikkelia ilmestyivät Cosmopolitan- ja Demi-lehdissä. Lähde- ja kohdetekstien lisäksi olen saanut tietoa käännöstilanteesta artikkelien kääntäjiltä ja lehtien päätoimittajilta sähköpostin kautta.
Analyyseistä selviää, että konseptinsiirtolehti Cosmopolitanin käännösstrategia oli lähempänä perinteistä kääntämistä kuin Demin, jossa kääntämisen ja toimittamisen raja on häilyvämpi. Kummassakin lehdessä tekstin kotouttaminen katsotaan välttämättömäksi. Tekstien kieltä on myös muokattu lähemmäs kirjakieltä ja kirosanoja poistettu.
Muutosten seurauksena tekstien vaikutus lukijaan on muuttunut kummassakin tapauksessa. Cosmopolitanin artikkeli antaa neuvoja tyttären ja äidin suhteen ongelmissa. Alkutekstissä ollut asiantuntijoiden ja heidän kirjoittamiensa kirjojen esittely on poistettu käännöksestä, jolloin siitä on tullut puhtaampi tiedottava teksti. Käännöksen kotouttaminen on sen sijaan tuonut tekstin yhtä lähelle suomalaista lukijaa kuin sen alkuteksti englanninkielistä lukijaa. Demin artikkeli on näyttelijä Scarlett Johanssonin haastattelu. Käännös keskittyy korostetusti Johanssoniin näyttelijänä, kun taas alkuteksti käsittelee myös hänen yksityiselämäänsä ja uraansa mallina. Haastateltavasta välittyy näin lähde- ja kohdetekstistä lukijalle hieman erilainen kuva.
Tutkimuksessa tuli myös selville se, että molempien lehtien tapauksessa kääntäjä oli vain yksi useista artikkelia julkaistavaksi muokanneista ihmisistä. Niinpä lukijan onkin mahdotonta sanoa, onko joku tietty ratkaisu tekstissä kääntäjän vai toimittajan työtä. Lisäksi Demin artikkelin kääntäjä Terhi Rannela kertoi käännöksiin pätevän samat journalistiset säännöt kuin muihinkin juttuihin. Nämä ovat syitä siihen, miksi aikakauslehtikääntäminen on niin läheisessä yhteydessä journalistiseen kirjoittamiseen.
ASIASANAT: aikakauslehdet, kääntäminen, tekstianalyysi, naistenlehdet, nuortenlehdet