Sosiaalisen tuen merkityksiä ikääntyneen arjen hyvinvoinnille. Sosiaalitalkkareiden asiakkaat kertovat haastatteluissa
NIITTYMÄKI, ANNE (2006)
NIITTYMÄKI, ANNE
2006
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16359
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16359
Tiivistelmä
Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita kotona asuvien ikääntyneiden kokemuksista heidän saamastaan sosiaalisesta tuesta. Millaista sosiaalista tukea he saavat ja miten se vaikuttaa heidän elämäänsä? Tutkimuksessa huomioidaan eri osapuolilta saatu tuki ja apu. Sosiaalinen tuki voi olla julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta saatua sekä henkilökohtaiseen suhteeseen perustuvaa. Tutkimuksen haastateltavat valittiin Nääsville ry:n ja Tampereen kaupungin yhteishankkeen asiakkaista. Tutkimuksessa haastateltiin neljää yksin asuvaa ikäihmistä ja yhtä pariskuntaa, jotka kaikki saivat Sosiaalitalkkari-nimistä palvelua. Kotona käyvien Sosiaali-talkkareiden apu oli kaupungin palveluja täydentävää. Sosiaalitalkkarit auttoivat asiakkaita arkisissa askareissa, kuten kaupassa käynnissä, ulkoilussa, pienissä nikkaroinneissa ja pihan huolehtimisessa. Sosiaalitalkkareiden avussa korostui yhdessä tekeminen ja kiireettömyys. Tutkimuksessa myös arvioidaan, miten tällainen apu tukee ikääntyneiden kotona asumista ja ehkäiseekö se laitokseen siirtymistä.
Tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastattelua ja kiinnitetään huomiota haastattelutilanteen vuorovaikutuksellisuuteen esimerkiksi vertailemalla tutkimushaastattelun ja ammattihaastattelun eroja. Analyysi on valmiiden teemojen avulla kuvailevaa. Apuna käytetään Esko Kumpusalon jaottelua, jossa sosiaalinen tuki jaetaan aineelliseen, toiminnalliseen, tiedolliseen, emotionaaliseen ja henkiseen tukeen.
Tutkimustuloksissa korostuu toiminnallisen tuen suuri tarve ja merkitys kotona asuvien ikääntyneiden elämässä. Tuloksissa tulee esille sosiaalisen verkoston, erityisesti läheisten sukulaisten, merkitys. Haastateltavat, joilla ei ollut auttavia sukulaisia, olivat tyytymättömimpiä elämäänsä. Haastateltavat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa tukeen, mutta esittivät toiveita tuen määrän ja laadun suhteen. Kaikki haastateltavat halusivat asua kotona mahdollisimman pitkään, mutta epävarman tilanteen vuoksi he olivat miettineet muita vaihtoehtoja. Sosiaalitalkkareiden apu lisäsi ikääntyneiden hyvinvointia. Tutkimustulosten perusteella sosiaalitalkkareiden avun voi myös katsoa ehkäisseen asumismuodon vaihtamista ja siirtymistä laitokseen.
Tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastattelua ja kiinnitetään huomiota haastattelutilanteen vuorovaikutuksellisuuteen esimerkiksi vertailemalla tutkimushaastattelun ja ammattihaastattelun eroja. Analyysi on valmiiden teemojen avulla kuvailevaa. Apuna käytetään Esko Kumpusalon jaottelua, jossa sosiaalinen tuki jaetaan aineelliseen, toiminnalliseen, tiedolliseen, emotionaaliseen ja henkiseen tukeen.
Tutkimustuloksissa korostuu toiminnallisen tuen suuri tarve ja merkitys kotona asuvien ikääntyneiden elämässä. Tuloksissa tulee esille sosiaalisen verkoston, erityisesti läheisten sukulaisten, merkitys. Haastateltavat, joilla ei ollut auttavia sukulaisia, olivat tyytymättömimpiä elämäänsä. Haastateltavat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa tukeen, mutta esittivät toiveita tuen määrän ja laadun suhteen. Kaikki haastateltavat halusivat asua kotona mahdollisimman pitkään, mutta epävarman tilanteen vuoksi he olivat miettineet muita vaihtoehtoja. Sosiaalitalkkareiden apu lisäsi ikääntyneiden hyvinvointia. Tutkimustulosten perusteella sosiaalitalkkareiden avun voi myös katsoa ehkäisseen asumismuodon vaihtamista ja siirtymistä laitokseen.