Eteläpohjalaisten kotirintamanaisten arjesta selviytyminen sota- ja pula-aikana
KORPI, TANJA; HELIN, SANNA (2006)
KORPI, TANJA
HELIN, SANNA
2006
Sosiaalityö, sosiaalipedagogiikan linja - Social Work, Social Pedagogics
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16332
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16332
Tiivistelmä
Tutkimuksemme tarkoituksena on tutkia sitä, miten sota-aika vaikutti naisten arkeen, ja mitkä seikat auttoivat naisia selviytymään kotirintamalla. Tarkoituksenamme on tuoda esiin kotirintamanaisten ääntä ja heidän omia kokemuksiaan siitä, millaisena sota-aikainen arki näyttäytyi heidän elämässään. Meillä on ollut käytössämme valmis aineisto, joka on kerätty Etelä-Pohjanmaan Maakuntamuseon hankkeessa: "Kotirintaman naisten panos Pohjanmaalla sodan aikana ja sen jälkeen 19381950". Tässä hankkeessa on tallennettu kotirintamanaisten muisteluita sota-ajasta sekä lisäksi on koottu museaalista aineistoa kuten valokuvia, kirjeitä ja päiväkirjoja.
Eteläpohjalaisten kotirintamanaisten haastattelut on toteutettu käyttämällä teemahaastattelumenetelmää. Meillä on ollut kaiken kaikkiaan käytettävissämme 45 valmiiksi litteroitua haastattelua, joista olemme valinneet tähän työhön 21. Tutkimuksemme metodologinen näkökulma rakentuu narratiivisuuden ja muistelun kautta. Analyysimenetelmänä olemme käyttäneet teemoittelua. Tämän menetelmän avulla olemme muodostaneet kaksi suurempaa teemaa, työnteon ja tukiverkoston teemat, joiden alle rakentuu pienempiä alateemoja. Nämä alateemat koostuvat hoivatyön, perheen, naapureiden, kirjeenvaihdon, uskonnon ja juhlien teemoista, joiden tarkoituksena on kuvata niitä keinoja, jotka auttoivat naisia selviytymään sota-ajasta. Lisäksi olemme rakentaneet eräänlaisen tyyppitarinan eteläpohjalaisen kotirintamanaisen elämästä, jonka olemme koonneet käyttämiemme haastattelujen perusteella.
Sota-ajan vaikutukset eteläpohjalaisten kotirintamanaisten arjessa näkyvät työmäärän lisääntymisenä, koska miehet olivat rintamalla taistelemassa, jolloin naisille on jäänyt päävastuu maatilan hoidosta ja lasten kasvattamisesta. Työnteolla on ollut suuri merkitys naisten arjessa, koska perheen elanto on ollut riippuvainen naisten työpanoksesta. Rintamalta tulleiden kirjeiden välityksellä naiset ovat saaneet neuvoja maatilan hoitoon liittyvissä ongelmissa. Monet naisista ovat osallistuneet myös yhteiskunnallisiin hoivatehtäviin kotitilan töiden lisäksi, toimimalla muun muassa lottatehtävissä. Arjesta selviytymisessä naisia on auttanut naapureilta ja muilta kyläläisiltä saatu tuki esimerkiksi talkoiden muodossa. Samanlainen tilanne on yhdistänyt kylän naisia ja heidän on ollut helppo antaa toisilleen vertaistukea. Tutkimuksemme keskeisimpänä tutkimustuloksena voidaan pitää sitä, että vahva yhteisöllisyyden tunne on auttanut naisia jaksamaan vaikeiden aikojen yli.
Avainsanat: kotirintamanaiset, sota- ja pula-aika, arki, selviytyminen, yhteisöllisyys
Eteläpohjalaisten kotirintamanaisten haastattelut on toteutettu käyttämällä teemahaastattelumenetelmää. Meillä on ollut kaiken kaikkiaan käytettävissämme 45 valmiiksi litteroitua haastattelua, joista olemme valinneet tähän työhön 21. Tutkimuksemme metodologinen näkökulma rakentuu narratiivisuuden ja muistelun kautta. Analyysimenetelmänä olemme käyttäneet teemoittelua. Tämän menetelmän avulla olemme muodostaneet kaksi suurempaa teemaa, työnteon ja tukiverkoston teemat, joiden alle rakentuu pienempiä alateemoja. Nämä alateemat koostuvat hoivatyön, perheen, naapureiden, kirjeenvaihdon, uskonnon ja juhlien teemoista, joiden tarkoituksena on kuvata niitä keinoja, jotka auttoivat naisia selviytymään sota-ajasta. Lisäksi olemme rakentaneet eräänlaisen tyyppitarinan eteläpohjalaisen kotirintamanaisen elämästä, jonka olemme koonneet käyttämiemme haastattelujen perusteella.
Sota-ajan vaikutukset eteläpohjalaisten kotirintamanaisten arjessa näkyvät työmäärän lisääntymisenä, koska miehet olivat rintamalla taistelemassa, jolloin naisille on jäänyt päävastuu maatilan hoidosta ja lasten kasvattamisesta. Työnteolla on ollut suuri merkitys naisten arjessa, koska perheen elanto on ollut riippuvainen naisten työpanoksesta. Rintamalta tulleiden kirjeiden välityksellä naiset ovat saaneet neuvoja maatilan hoitoon liittyvissä ongelmissa. Monet naisista ovat osallistuneet myös yhteiskunnallisiin hoivatehtäviin kotitilan töiden lisäksi, toimimalla muun muassa lottatehtävissä. Arjesta selviytymisessä naisia on auttanut naapureilta ja muilta kyläläisiltä saatu tuki esimerkiksi talkoiden muodossa. Samanlainen tilanne on yhdistänyt kylän naisia ja heidän on ollut helppo antaa toisilleen vertaistukea. Tutkimuksemme keskeisimpänä tutkimustuloksena voidaan pitää sitä, että vahva yhteisöllisyyden tunne on auttanut naisia jaksamaan vaikeiden aikojen yli.
Avainsanat: kotirintamanaiset, sota- ja pula-aika, arki, selviytyminen, yhteisöllisyys