Ryhmäeläkevakuutuksen ja henkilöstörahaston ominaispiirteet voittopalkkion näkökulmasta
HEISKANEN, PAULA (2006)
HEISKANEN, PAULA
2006
Vakuutustiede - Insurance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-12-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16330
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16330
Tiivistelmä
Palkitseminen on osa yritysten palkkauspolitiikkaa ja sen tarkoituksena on sitouttaa yrityksen henkilöstöä sekä palkita heitä. Palkitsemisen merkitys kasvaa lähitulevaisuudessa, kun kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy. Lisäksi yritysten tulee yhä enemmän kiinnittää huomiota käyttämiensä palkitsemiskeinojen taloudellisuuteen. Palkitsemiskeinojen taloudellisuutta tulee tarkastella sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta, koska sillä on vaikutusta molempiin osapuoliin.
Palkitsemiskeinoja voidaan käyttää hyvin monella tavalla. Yksi keino on palkita työntekijöitä yrityksen menestymisestä, jolloin työntekijät pääsevät osallisiksi yrityksen tekemästä tuloksesta. Yksi tähän tarkoitukseen sopivia palkkio on voittopalkkio. Voittopalkkion tulee perustua vähintään 50 %:ti yrityksen taloudellista tulosta kuvaavaan tunnuslukuun, joten se sopii hyvin yrityksen tuloksesta palkitsemiseen. Voittopalkkio voidaan maksaa käteisenä tai se voidaan rahastoida, eli siirtää ryhmäeläkevakuutukseen tai henkilöstörahastoon. Ryhmäeläkevakuutuksen ja henkilöstörahaston taloudelliset ominaispiirteet vaikuttavat olennaisesti niiden käytön kannattavuuteen. Tärkeimpiä näiden palkitsemiskeinojen toimintaan vaikuttavia taloudellisia tekijöitä ovat verotus, varojen likviditeetti sekä niiden tuotto. Työntekijöiden kannalta erityisen olennaista on lisäksi se, kuinka rahastoiduille voittopalkkiovaroille käy työsuhteen päättymistilanteessa.
Ryhmäeläkevakuutukseen ja henkilöstörahastoon liittyy paljon etuja ja jonkin verran myös haittoja. Nämä palkitsemiskeinot ovat taloudellisesti hyvin tasapuolisessa asemassa, mutta käytännössä niiden toiminta on erilaista. Tämän tutkimuksen perusteella ei voida antaa yksiselitteistä vastausta siihen, kumpaan palkitsemiskeinoon liittyy enemmän taloudellisia etuja tai haittoja. Palkitsemiskeinon talouden kannalta on erityisen tärkeää se, kuka tekee varoja koskevat taloudelliset päätökset. Tässä suhteessa henkilöstörahasto on työntekijöiden kannalta ryhmäeläkevakuutusta edullisempi vaihtoehto. Tämä johtuu siitä, että henkilöstörahaston taloudellinen päätösvalta on työntekijöillä, kun taas ryhmäeläkevakuutuksen tilanteessa se on työnantajalla. Työnantajan kannalta ryhmäeläkevakuutus ja henkilöstörahasto ovat taloudellisesti hyvin tasavertaisessa asemassa. Työnantajalle syntyy samanlainen verovähennysoikeus, siitä huolimatta kumpaa palkitsemiskeinoa yrityksessä käytetään. Työsuhteen päättymistilanteissa työntekijän kannalta taloudellisesti edullisempi vaihtoehto on henkilöstörahasto. Tämä johtuu siitä, että työntekijä saa aina työsuhteen päätyttyä henkilöstörahastoon kertyneet varat itselleen, toisin kuin ryhmäeläkevakuutuksessa. Ryhmäeläkevakuutukseen kertyneet varat jäävät työnantajayritykselle, ellei työntekijälle ole myönnetty vapaakirjaoikeutta. Mikäli ryhmäeläkevakuutus ei sisällä henkivakuutusturvaa, kuolemantapauksessa rahastoidut varat jäävät vakuutusyhtiölle.
Avainsanat: voittopalkkio, ryhmäeläkevakuutus, henkilöstörahasto
Palkitsemiskeinoja voidaan käyttää hyvin monella tavalla. Yksi keino on palkita työntekijöitä yrityksen menestymisestä, jolloin työntekijät pääsevät osallisiksi yrityksen tekemästä tuloksesta. Yksi tähän tarkoitukseen sopivia palkkio on voittopalkkio. Voittopalkkion tulee perustua vähintään 50 %:ti yrityksen taloudellista tulosta kuvaavaan tunnuslukuun, joten se sopii hyvin yrityksen tuloksesta palkitsemiseen. Voittopalkkio voidaan maksaa käteisenä tai se voidaan rahastoida, eli siirtää ryhmäeläkevakuutukseen tai henkilöstörahastoon. Ryhmäeläkevakuutuksen ja henkilöstörahaston taloudelliset ominaispiirteet vaikuttavat olennaisesti niiden käytön kannattavuuteen. Tärkeimpiä näiden palkitsemiskeinojen toimintaan vaikuttavia taloudellisia tekijöitä ovat verotus, varojen likviditeetti sekä niiden tuotto. Työntekijöiden kannalta erityisen olennaista on lisäksi se, kuinka rahastoiduille voittopalkkiovaroille käy työsuhteen päättymistilanteessa.
Ryhmäeläkevakuutukseen ja henkilöstörahastoon liittyy paljon etuja ja jonkin verran myös haittoja. Nämä palkitsemiskeinot ovat taloudellisesti hyvin tasapuolisessa asemassa, mutta käytännössä niiden toiminta on erilaista. Tämän tutkimuksen perusteella ei voida antaa yksiselitteistä vastausta siihen, kumpaan palkitsemiskeinoon liittyy enemmän taloudellisia etuja tai haittoja. Palkitsemiskeinon talouden kannalta on erityisen tärkeää se, kuka tekee varoja koskevat taloudelliset päätökset. Tässä suhteessa henkilöstörahasto on työntekijöiden kannalta ryhmäeläkevakuutusta edullisempi vaihtoehto. Tämä johtuu siitä, että henkilöstörahaston taloudellinen päätösvalta on työntekijöillä, kun taas ryhmäeläkevakuutuksen tilanteessa se on työnantajalla. Työnantajan kannalta ryhmäeläkevakuutus ja henkilöstörahasto ovat taloudellisesti hyvin tasavertaisessa asemassa. Työnantajalle syntyy samanlainen verovähennysoikeus, siitä huolimatta kumpaa palkitsemiskeinoa yrityksessä käytetään. Työsuhteen päättymistilanteissa työntekijän kannalta taloudellisesti edullisempi vaihtoehto on henkilöstörahasto. Tämä johtuu siitä, että työntekijä saa aina työsuhteen päätyttyä henkilöstörahastoon kertyneet varat itselleen, toisin kuin ryhmäeläkevakuutuksessa. Ryhmäeläkevakuutukseen kertyneet varat jäävät työnantajayritykselle, ellei työntekijälle ole myönnetty vapaakirjaoikeutta. Mikäli ryhmäeläkevakuutus ei sisällä henkivakuutusturvaa, kuolemantapauksessa rahastoidut varat jäävät vakuutusyhtiölle.
Avainsanat: voittopalkkio, ryhmäeläkevakuutus, henkilöstörahasto