Raskaus, äitiys ja työelämä äitien muokkaamana - Kertomuksia äitiydestä
HEIMO, TAIJA (2006)
HEIMO, TAIJA
2006
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16329
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16329
Tiivistelmä
Pro gradu tutkielman tarkoituksena on vastata kysymykseen, miten raskauden, äitiyden ja työelämän yhteensovittaminen sujuu kertomuksissa äitien näkökulmasta ja äitien muokkaamana. Etsin myös vastausta kysymykseen, miten työelämän erilaiset työ- ja perhekäytäntöjen työpaikkakulttuurit näkyvät äitien kertomuksissa. Tutkielma perustuu hermeneuttis-fenomenologisen tieteenfilosofian lähtökohtiin, jossa narratiivisuudella on merkittävä rooli. Aineisto on kerätty äitien kirjoittamista kertomuksista. Näitä kertomuksia ei voida pitää ”todellisuuden” suorina heijastuksina. Kukin kertomus on kuitenkin kerrottu kulttuurillemme ja yhteiskunnallemme olennaisella tavalla ja sitä muokkaa sosiaalinen vuorovaikutus. Kirjoituspyynnössä pyysin äitejä kirjoittamaan minulle, mikä merkitys heille oli raskaudella, äitiydellä, äitiysvapaalla ja työllä, ja olivatko nämä tasapainossa tai ristiriidassa keskenään. Äidit kertoivat minulle myös töihin paluusta tai siitä mikseivät palanneet työelämään.
Kertomusten analyysin ensimmäisessä osuudessa käytän apunani tyypittelyä. Tutkielman tavoitteena on, että ideaalityypit auttavat ymmärtämään, miten erilaisilla tavoilla nykypäivän äidit suhtautuvat äitiyteen ja työhönsä. Kertomuksissaan äidit tuovat paljon esille myös ristiriitaisuuksia ja syyllisyyksiä. Kertomusten työmaailmaa pyrin valottamaan liittyen perinteiseen kotiäitiyteen, palkkatyöäitiyteen ja lakeihin. Tyypit kuvastavat äitien erilaista suhtautumista työn- ja perheen yhteensovittamiseen. Olen asettanut tyypit eräänlaiselle jatkumo-janalle, joiden ääripäistä löytyvät kotiäiti ja uraäiti sekä niiden välistä viisi erilaista äitityyppiä. Kotiäitityyppiä kuvaa äiti- ja kotikeskeinen ideologia, joka näkyy äidin elämässä tietyn kestoisena vaiheena. Välillä työtä tekevä kotiäiti tekee töitä lasten hankkimisen välillä, mutta jos työstä on liikaa haittaa perheelle, äiti jää kotiin lasten kanssa. Työhön pakotettu äiti käy töissä, mutta ainoastaan pakon edessä. Ristiriitainen äiti kokee työn ja perheen yhdistämisen varsin hankalana. Viides tyyppi on äiti, joka pitää lasten kanssa kotona olemista pienenä hengähdystaukona työelämästä. Kuudes tyyppi on opiskeleva ja väliaikaistöitä tekevä kotiäiti. Viimeinen tyyppi on uraäiti, jolle työ on kaikkein merkittävintä. Hän on palkkatyöäitisopimuksen vahva hyödyntäjä ja individualistisen ihmiskäsityksen korostaja.
Toisessa analyysiosuudessa kiinnitän huomiota työelämän erilaisiin työ- ja perhekäytäntöihin ja tarkastelen niitä hyvien ja huonojen käytäntöjen kannalta, sekä miten epävirallinen ja virallinen työpaikkakulttuuri näkyy työpaikoilla. Tuon myös esille, miten ensimmäisessä osuudessa ”luodut” äitityypit omalla kerronnallaan muokkaavat työelämää. Positiivisten työ- ja perhekäytäntöjen työpaikkakulttuureissa löytyy paljon työn ja perheen yhteensovittamista helpottavia käytäntöjä ja perhemyönteisyyttä. Negatiivisten työ- ja perhekäytäntöjen työpaikkakulttuureissa sen sijaan on monenlaisia ongelmia joustavassa työn ja perheen yhteensovittamisessa. Positiivisten työ- ja perhekäytäntöjen työkulttuureissa esimies on mahdollistaja, joka tekee tilaa perheellisyydelle. Negatiivisten työ- ja perhekäytäntöjen työpaikkakulttuureissa esimies toimii päinvastoin. Äitien työhön paluu osuudessa palaan jälleen tyypittelyyn.
Asiasanat: Kertomus, raskaus, työelämä, työpaikkakulttuuri, työn ja perheen yhteensovittaminen, äitiys
Kertomusten analyysin ensimmäisessä osuudessa käytän apunani tyypittelyä. Tutkielman tavoitteena on, että ideaalityypit auttavat ymmärtämään, miten erilaisilla tavoilla nykypäivän äidit suhtautuvat äitiyteen ja työhönsä. Kertomuksissaan äidit tuovat paljon esille myös ristiriitaisuuksia ja syyllisyyksiä. Kertomusten työmaailmaa pyrin valottamaan liittyen perinteiseen kotiäitiyteen, palkkatyöäitiyteen ja lakeihin. Tyypit kuvastavat äitien erilaista suhtautumista työn- ja perheen yhteensovittamiseen. Olen asettanut tyypit eräänlaiselle jatkumo-janalle, joiden ääripäistä löytyvät kotiäiti ja uraäiti sekä niiden välistä viisi erilaista äitityyppiä. Kotiäitityyppiä kuvaa äiti- ja kotikeskeinen ideologia, joka näkyy äidin elämässä tietyn kestoisena vaiheena. Välillä työtä tekevä kotiäiti tekee töitä lasten hankkimisen välillä, mutta jos työstä on liikaa haittaa perheelle, äiti jää kotiin lasten kanssa. Työhön pakotettu äiti käy töissä, mutta ainoastaan pakon edessä. Ristiriitainen äiti kokee työn ja perheen yhdistämisen varsin hankalana. Viides tyyppi on äiti, joka pitää lasten kanssa kotona olemista pienenä hengähdystaukona työelämästä. Kuudes tyyppi on opiskeleva ja väliaikaistöitä tekevä kotiäiti. Viimeinen tyyppi on uraäiti, jolle työ on kaikkein merkittävintä. Hän on palkkatyöäitisopimuksen vahva hyödyntäjä ja individualistisen ihmiskäsityksen korostaja.
Toisessa analyysiosuudessa kiinnitän huomiota työelämän erilaisiin työ- ja perhekäytäntöihin ja tarkastelen niitä hyvien ja huonojen käytäntöjen kannalta, sekä miten epävirallinen ja virallinen työpaikkakulttuuri näkyy työpaikoilla. Tuon myös esille, miten ensimmäisessä osuudessa ”luodut” äitityypit omalla kerronnallaan muokkaavat työelämää. Positiivisten työ- ja perhekäytäntöjen työpaikkakulttuureissa löytyy paljon työn ja perheen yhteensovittamista helpottavia käytäntöjä ja perhemyönteisyyttä. Negatiivisten työ- ja perhekäytäntöjen työpaikkakulttuureissa sen sijaan on monenlaisia ongelmia joustavassa työn ja perheen yhteensovittamisessa. Positiivisten työ- ja perhekäytäntöjen työkulttuureissa esimies on mahdollistaja, joka tekee tilaa perheellisyydelle. Negatiivisten työ- ja perhekäytäntöjen työpaikkakulttuureissa esimies toimii päinvastoin. Äitien työhön paluu osuudessa palaan jälleen tyypittelyyn.
Asiasanat: Kertomus, raskaus, työelämä, työpaikkakulttuuri, työn ja perheen yhteensovittaminen, äitiys