Mer än en bil. Enemmän kuin auto? En kontrastiv analys av svenska och finska bilreklamtexter på olika bilmärkens hemsidor
POURU, KAISU (2006)
POURU, KAISU
2006
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16308
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16308
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on analysoida kontrastiivisesti ruotsalaisia ja suomalaisia automainostekstejä, jotka on julkaistu eri automerkkien kotisivuilla Internetissä. Tekstit on haettu 18 eri automerkin ruotsalaisilta ja suomalaisilta kotisivuilta vuosien 2004 ja 2005 vaihteessa. Tutkimusmateriaali koostuu yhteensä 46 automallin esittelyistä.
Kolmiosaisen analyysin ensimmäisessä osassa tutkitaan, miten lähettäjän ja vastaanottajan välistä suhdetta ilmennetään teksteissä. Tarkastelun kohteina ovat lukijan puhuttelu toisessa persoonassa, viittaukset lähettäjään sekä kysymykset. Toisessa osassa keskitytään tekstien sanastoon, tarkemmin määriteltynä adjektiiveihin, komparatiivi- ja superlatiivimuotoihin sekä adjektiiveja vahvistaviin sanoihin. Analyysin viimeisessä osassa tarkastellaan tekstien sisältöä. Sisältöanalyysin lähtökohtana on Gertrud Petterssonin (1974) analyysimalli, jonka keskeisen osan muodostavat eri referenttikategoriat sekä niiden rooli mainosteksteissä ja yksittäisissä lauseissa. Referenttikategorioita on kaiken kaikkiaan kuusi: tuote, tuotteeseen liittyvät attribuutit, kuluttaja, kuluttajaan liittyvät attribuutit, lähettäjä ja asiantuntija.
Tutkimuksen tulokset osoittavat ensinnäkin, että lukijan puhuttelu toisessa persoonassa, viittaukset lähettäjään ja kysymykset ovat yleisempiä ruotsalaisissa teksteissä. Näiden havaintojen perusteella voidaan todeta, että suomalaisissa teksteissä ei pyritä niin usein luomaan kontaktia vastaanottajaan. Adjektiivien suhteellinen osuus kaikista sanoista on hieman suurempi suomalaisissa teksteissä, kun taas ruotsalaiset tekstit sisältävät suhteellisesti enemmän erilaisia adjektiiveja. Selvästi suosituimmat adjektiivit ovat ruotsin ”ny” ja sen suomalainen vastine ”uusi”. Komparatiivi- ja superlatiivimuotoja ei esiinny kummassakaan kielessä kovin paljon. Sekä komparatiivin että superlatiivin käyttö on kuitenkin tavallisempaa ruotsalaisissa teksteissä. Superlatiivimuotoja esiintyy molemmissa kielissä enemmän kuin komparatiivimuotoja. Sisältöanalyysistä käy ilmi, että erityisesti kolmella referenttikategorialla tuotteella, tuotteeseen liittyvillä attribuuteilla sekä kuluttajalla on tärkeä rooli teksteissä. Tuote esiintyy useimmin lauseen teemana sekä ruotsalaisissa että suomalaisissa teksteissä. Tuotteeseen liittyviin attribuutteihin, toisin sanoen lähinnä erilaisiin autonosiin, kiinnitetään enemmän huomiota suomalaisissa teksteissä. Ruotsalaisissa teksteissä taas esiintyy useammin viittauksia kuluttajaan. Autoa markkinoidaan tutkimusmateriaalissa monin eri argumentein ja sama argumentti voidaan myös esittää monella eri tavalla.
Avainsanat: bilreklam, hemsida, reklamanalys, reklamspråk
Kolmiosaisen analyysin ensimmäisessä osassa tutkitaan, miten lähettäjän ja vastaanottajan välistä suhdetta ilmennetään teksteissä. Tarkastelun kohteina ovat lukijan puhuttelu toisessa persoonassa, viittaukset lähettäjään sekä kysymykset. Toisessa osassa keskitytään tekstien sanastoon, tarkemmin määriteltynä adjektiiveihin, komparatiivi- ja superlatiivimuotoihin sekä adjektiiveja vahvistaviin sanoihin. Analyysin viimeisessä osassa tarkastellaan tekstien sisältöä. Sisältöanalyysin lähtökohtana on Gertrud Petterssonin (1974) analyysimalli, jonka keskeisen osan muodostavat eri referenttikategoriat sekä niiden rooli mainosteksteissä ja yksittäisissä lauseissa. Referenttikategorioita on kaiken kaikkiaan kuusi: tuote, tuotteeseen liittyvät attribuutit, kuluttaja, kuluttajaan liittyvät attribuutit, lähettäjä ja asiantuntija.
Tutkimuksen tulokset osoittavat ensinnäkin, että lukijan puhuttelu toisessa persoonassa, viittaukset lähettäjään ja kysymykset ovat yleisempiä ruotsalaisissa teksteissä. Näiden havaintojen perusteella voidaan todeta, että suomalaisissa teksteissä ei pyritä niin usein luomaan kontaktia vastaanottajaan. Adjektiivien suhteellinen osuus kaikista sanoista on hieman suurempi suomalaisissa teksteissä, kun taas ruotsalaiset tekstit sisältävät suhteellisesti enemmän erilaisia adjektiiveja. Selvästi suosituimmat adjektiivit ovat ruotsin ”ny” ja sen suomalainen vastine ”uusi”. Komparatiivi- ja superlatiivimuotoja ei esiinny kummassakaan kielessä kovin paljon. Sekä komparatiivin että superlatiivin käyttö on kuitenkin tavallisempaa ruotsalaisissa teksteissä. Superlatiivimuotoja esiintyy molemmissa kielissä enemmän kuin komparatiivimuotoja. Sisältöanalyysistä käy ilmi, että erityisesti kolmella referenttikategorialla tuotteella, tuotteeseen liittyvillä attribuuteilla sekä kuluttajalla on tärkeä rooli teksteissä. Tuote esiintyy useimmin lauseen teemana sekä ruotsalaisissa että suomalaisissa teksteissä. Tuotteeseen liittyviin attribuutteihin, toisin sanoen lähinnä erilaisiin autonosiin, kiinnitetään enemmän huomiota suomalaisissa teksteissä. Ruotsalaisissa teksteissä taas esiintyy useammin viittauksia kuluttajaan. Autoa markkinoidaan tutkimusmateriaalissa monin eri argumentein ja sama argumentti voidaan myös esittää monella eri tavalla.
Avainsanat: bilreklam, hemsida, reklamanalys, reklamspråk