Strukturoitujen rahoitusinstrumenttien rakenne ja riskit Suomessa
HELLE, OSSI (2006)
HELLE, OSSI
2006
Vakuutustiede - Insurance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-11-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16227
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16227
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee strukturoituja rahoitusinstrumentteja. Tutkimuksen kohteena ovat instrumenttien rakenne ja riskit. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen, sillä tutkimusmetodina käytetään puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Haastateltavina tutkimukseen olivat tutkittavien instrumenttien asiantuntijoita. Haastateltavia asiantuntijoita oli yhteensä viisi kappaletta ja he työskentelevät pääsääntöisesti rahoitusalan tehtävissä.
Tutkimus kuuluu vakuutustieteen tieteenalaan ja se on luonteeltaan opinnäytteenä suoritettu pro gradu -tutkielma. Tutkimuksen rakenne on hyvin perinteinen. Tutkimuksen alussa on johdanto käsiteltävään aiheeseen sekä tutkimuksen esittelyä mm. tutkimusmetodien ja tutkimuksen kulun osalta. Tämän jälkeen on kolme luvun mittainen teoreettinen osuus, jossa käsitellään erityisesti rahoitusalan vakavaraisuuden hallintaa, sijoittamisen teoriaa ja tutkimuksen kohteena olevia strukturoituja rahoitusinstrumentteja. Lopuksi tutkimuksessa on sen empiirinen osuus, jossa esitellään tutkimuksessa suoritettujen haastattelujen tuloksia sekä suoritetaan yhteenveto tutkimuksesta.
Tutkimuksen ohjaavana näkökulmana pidetään sijoittajan riskiajattelua. Tutkimuksessa ei kuitenkaan oteta juurikaan huomioon strukturoitujen rahoitusinstrumenttien tuotto-riski suhdetta. Tutkimuksen tarkoituksena onkin tarkastella strukturoitujen rahoitusinstrumenttien rakenteita ja niissä piileviä riskejä. Nämä ovat myös tutkimuksen tärkeimmät rajaukset. Näiden lisäksi myös eräänä tärkeänä rajauksena mainittakoon tutkia vain Suomessa liikkeelle laskettuja strukturoituja rahoitusinstrumentteja.
Tutkimuksen tuloksia eritellään tarkemmin tutkimuksen lopussa, mutta tässä yhteydessä voidaan kuitenkin mainita, että haastattelujen yhteydessä suurimmiksi riskeiksi nousivat muut kuin perinteiset rahoitusriskit. Erityisesti sijoittajien tietämättömyys strukturoitujen instrumenttien todellisista ominaisuuksista ja rakenteista nousivat useasti keskustelun kohteeksi haastattelujen yhteydessä. Tämä seikka ei kuitenkaan muuta sitä, etteivätkö perinteiset rahoitusriskit kuitenkin olisi relevantteja käsiteltäessä strukturoituja rahoitusinstrumentteja ja niihin sijoittamista.
Avainsanat: Rahoitusinstrumentti, riski, sijoitustoiminta
Tutkimus kuuluu vakuutustieteen tieteenalaan ja se on luonteeltaan opinnäytteenä suoritettu pro gradu -tutkielma. Tutkimuksen rakenne on hyvin perinteinen. Tutkimuksen alussa on johdanto käsiteltävään aiheeseen sekä tutkimuksen esittelyä mm. tutkimusmetodien ja tutkimuksen kulun osalta. Tämän jälkeen on kolme luvun mittainen teoreettinen osuus, jossa käsitellään erityisesti rahoitusalan vakavaraisuuden hallintaa, sijoittamisen teoriaa ja tutkimuksen kohteena olevia strukturoituja rahoitusinstrumentteja. Lopuksi tutkimuksessa on sen empiirinen osuus, jossa esitellään tutkimuksessa suoritettujen haastattelujen tuloksia sekä suoritetaan yhteenveto tutkimuksesta.
Tutkimuksen ohjaavana näkökulmana pidetään sijoittajan riskiajattelua. Tutkimuksessa ei kuitenkaan oteta juurikaan huomioon strukturoitujen rahoitusinstrumenttien tuotto-riski suhdetta. Tutkimuksen tarkoituksena onkin tarkastella strukturoitujen rahoitusinstrumenttien rakenteita ja niissä piileviä riskejä. Nämä ovat myös tutkimuksen tärkeimmät rajaukset. Näiden lisäksi myös eräänä tärkeänä rajauksena mainittakoon tutkia vain Suomessa liikkeelle laskettuja strukturoituja rahoitusinstrumentteja.
Tutkimuksen tuloksia eritellään tarkemmin tutkimuksen lopussa, mutta tässä yhteydessä voidaan kuitenkin mainita, että haastattelujen yhteydessä suurimmiksi riskeiksi nousivat muut kuin perinteiset rahoitusriskit. Erityisesti sijoittajien tietämättömyys strukturoitujen instrumenttien todellisista ominaisuuksista ja rakenteista nousivat useasti keskustelun kohteeksi haastattelujen yhteydessä. Tämä seikka ei kuitenkaan muuta sitä, etteivätkö perinteiset rahoitusriskit kuitenkin olisi relevantteja käsiteltäessä strukturoituja rahoitusinstrumentteja ja niihin sijoittamista.
Avainsanat: Rahoitusinstrumentti, riski, sijoitustoiminta