Turvallisuuskulttuurin muutos paperitehtaassa
PAKARINEN, MARI (2006)
PAKARINEN, MARI
2006
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-11-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16219
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16219
Tiivistelmä
Tutkimuksen taustalla oli halu selvittää, mitkä ovat olleet ne yhteiset tekijät, jotka ovat vaikuttaneet menestyksekkäissä yksiköissä turvallisuustulosten huomattavaan paranemiseen. Tämä tutkimus on samalla osa UPM:n työterveys- ja työturvallisuuspäämäärien ja -tavoitteiden toteuttamista. Turvallisuustulosten parantumisella tarkoitetaan erityisesti työtapaturmien vähenemistä, ja siten myönteistä muutosta esimerkiksi tapaturmataajuuksilla mitattuna. Tutkimuksessa lähestyttiin turvallisuuskulttuuria työtapaturmien ja organisaatiokulttuurin teorioiden asettamista lähtökohdista. Yhtenä tärkeimmistä syistä kulttuurilliseen lähestymistapaan oli se, että UPM:n tuotantolaitoksissa tekniset turvaratkaisut ovat ennestään jo niin pitkälle vietyjä, ettei niiden avulla kyetä selittämään viime vuosien myönteistä muutosta. Toinen merkittävä ja kulttuurillista lähestymistapaa puoltava tekijä löytyy viimeaikaisista tutkimuksista, joiden mukaan suurin osa työtapaturmista aiheutuu yksilöiden käyttäytymisestä. Näin ollen onnistumisten taustalta oletettiin löytyvän käytäntöjä, jotka vaikuttavat organisaation asenteisiin, uskomuksiin, arvoihin sekä toimintatapoihin.
Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin haastatteluilla, joiden avulla pyrittiin selvittämään myönteisen muutoksen tekijöitä eri kohdeyksiköissä sekä tehtyjen toimenpiteiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Tulosten pohjalta laadittiin paras käytäntö niistä toimista, joita tulisi tehdä, jotta työtapaturmien määrä kääntyisi pysyvään laskuun. Tutkimusaineistoa käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen avulla luotiin yhteenvedot kunkin kohdeyksikön merkittävimmistä turvallisuuskulttuurin myönteiseen muutokseen vaikuttaneista tekijöistä. Kohdeyksiköiden tutkimustuloksista voidaan päätellä, että turvallisuuskulttuurin myönteinen muutos vaatii sitoutunutta johtoa, turvallisuusasioiden esilläoloa, koulutusta ja opastusta sekä riskien tunnistamista ja toimivia raportointikäytäntöjä. Työtapaturmien määrän kääntyminen pysyvään laskuun edellyttää säännöllisiä ja järjestelmällisiä, edellä mainittuihin tekijöihin kohdistuvia toimia.
Hakusanat: Työturvallisuus, Organisaatiokulttuuri, Turvallisuuskulttuuri,
Turvallisuusilmapiiri, Turvallisuusjohtaminen
Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin haastatteluilla, joiden avulla pyrittiin selvittämään myönteisen muutoksen tekijöitä eri kohdeyksiköissä sekä tehtyjen toimenpiteiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Tulosten pohjalta laadittiin paras käytäntö niistä toimista, joita tulisi tehdä, jotta työtapaturmien määrä kääntyisi pysyvään laskuun. Tutkimusaineistoa käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen avulla luotiin yhteenvedot kunkin kohdeyksikön merkittävimmistä turvallisuuskulttuurin myönteiseen muutokseen vaikuttaneista tekijöistä. Kohdeyksiköiden tutkimustuloksista voidaan päätellä, että turvallisuuskulttuurin myönteinen muutos vaatii sitoutunutta johtoa, turvallisuusasioiden esilläoloa, koulutusta ja opastusta sekä riskien tunnistamista ja toimivia raportointikäytäntöjä. Työtapaturmien määrän kääntyminen pysyvään laskuun edellyttää säännöllisiä ja järjestelmällisiä, edellä mainittuihin tekijöihin kohdistuvia toimia.
Hakusanat: Työturvallisuus, Organisaatiokulttuuri, Turvallisuuskulttuuri,
Turvallisuusilmapiiri, Turvallisuusjohtaminen