Yläasteikäisten poikien sosiaalistuminen kirjastonkäyttöön ja lukemiseen vapaa-ajanharrastuksena
VIRTANEN, SATU (2006)
VIRTANEN, SATU
2006
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16209
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16209
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yläasteikäisten poikien sosiaalistumista kirjastonkäyttöön ja lukemiseen vapaa-ajalla. Kirjastonkäyttöä ja lukuharrastusta ei ole tästä näkökulmasta aiemmin juurikaan tutkittu. Tutkimusaineisto kerättiin lomakekyselyn avulla, joka jaettiin Halikon yläasteella toukokuussa 2006. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat kaikki Halikon yläasteen 7 - 9 luokkien pojat. Tutkimustulokset analysoitiin kvantitatiivisia menetelmiä apuna käyttäen SPSS -tilasto-ohjelman avulla.
Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään vanhempien vaikutusta poikien lukuharrastuksen syntymisessä ja jatkumisessa. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita poikien tämän hetkisestä suhtautumisesta lukemiseen vapaa-ajalla sekä heidän lapsuuden lukukokemuksistaan. Tavoitteena oli selvittää vaikuttavatko lapsuuden lukukokemukset lukemiseen ja millainen vaikutus vanhempien lukuharrastuksella on poikien lukuinnon syntymiseen ja jatkumiseen. Vaikuttaako se, että kodissa on kirjoja nähtävillä sekä se, että lapset näkevät vanhempiensakin lukevan, heidän lukemisharrastukseensa. Vanhempien roolin lisäksi oltiin kiinnostuneita koulun vaikutuksesta poikien lukuharrastukseen. Pojilta kysyttiin luetaanko äidinkielen tunneilla kirjoja, keskustellaanko luetuista kirjoita ja suosittelevatko opettajat kirjoja. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, järjestetäänkö Halikon yläasteella kirjavinkkausta ja kirjastonkäytön opetusta sekä pitävätkö pojat edellä mainittuja tarpeellisina.
Vanhempien lukuharrastuksella näyttäisi tutkimustulosten perusteella olevan jonkin verran vaikutusta poikien lukuharrastukseen. Sillä, onko pojille luettu ääneen lapsuudessa, ei näyttänyt olevan vaikutusta poikien tämän päivän lukuharrastukseen. Kodin kirjamäärillä ei vastausten perusteella näyttänyt olevan suoranaista vaikutusta kuukaudessa luettujen kirjojen määriin. Myöskään vastaajien omien kirjojen lukumääriin sillä ei näyttänyt olevan merkitystä.
Äidinkielen tunneilla luetaan kirjoja ja niistä keskustellaan luokan kesken. Monet vastaajat kritisoivat koulussa luettuja kirjoja eivätkä toivoneet opettajiensa suosittelevan heille luettavaa. Monikaan vastaajista ei ollut osallistunut koulun järjestämään kirjastonkäytön opetukseen. Kirjavinkkaus osoittautui varsin vieraaksi käsitteeksi Halikon yläasteen pojille, sillä lähes 80% vastaajista ei tiennyt järjestetäänkö koulussa vinkkausta.
Tutkimuksen tulokset olivat varsin samansuuntaisia aiempien koululaisten lukuharrastusta kartoittaneiden tutkimusten kanssa.
Asiasanat: kirjastonkäyttö, vapaa-ajan lukuharrastus, Halikko, koululaiset.
Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään vanhempien vaikutusta poikien lukuharrastuksen syntymisessä ja jatkumisessa. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita poikien tämän hetkisestä suhtautumisesta lukemiseen vapaa-ajalla sekä heidän lapsuuden lukukokemuksistaan. Tavoitteena oli selvittää vaikuttavatko lapsuuden lukukokemukset lukemiseen ja millainen vaikutus vanhempien lukuharrastuksella on poikien lukuinnon syntymiseen ja jatkumiseen. Vaikuttaako se, että kodissa on kirjoja nähtävillä sekä se, että lapset näkevät vanhempiensakin lukevan, heidän lukemisharrastukseensa. Vanhempien roolin lisäksi oltiin kiinnostuneita koulun vaikutuksesta poikien lukuharrastukseen. Pojilta kysyttiin luetaanko äidinkielen tunneilla kirjoja, keskustellaanko luetuista kirjoita ja suosittelevatko opettajat kirjoja. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, järjestetäänkö Halikon yläasteella kirjavinkkausta ja kirjastonkäytön opetusta sekä pitävätkö pojat edellä mainittuja tarpeellisina.
Vanhempien lukuharrastuksella näyttäisi tutkimustulosten perusteella olevan jonkin verran vaikutusta poikien lukuharrastukseen. Sillä, onko pojille luettu ääneen lapsuudessa, ei näyttänyt olevan vaikutusta poikien tämän päivän lukuharrastukseen. Kodin kirjamäärillä ei vastausten perusteella näyttänyt olevan suoranaista vaikutusta kuukaudessa luettujen kirjojen määriin. Myöskään vastaajien omien kirjojen lukumääriin sillä ei näyttänyt olevan merkitystä.
Äidinkielen tunneilla luetaan kirjoja ja niistä keskustellaan luokan kesken. Monet vastaajat kritisoivat koulussa luettuja kirjoja eivätkä toivoneet opettajiensa suosittelevan heille luettavaa. Monikaan vastaajista ei ollut osallistunut koulun järjestämään kirjastonkäytön opetukseen. Kirjavinkkaus osoittautui varsin vieraaksi käsitteeksi Halikon yläasteen pojille, sillä lähes 80% vastaajista ei tiennyt järjestetäänkö koulussa vinkkausta.
Tutkimuksen tulokset olivat varsin samansuuntaisia aiempien koululaisten lukuharrastusta kartoittaneiden tutkimusten kanssa.
Asiasanat: kirjastonkäyttö, vapaa-ajan lukuharrastus, Halikko, koululaiset.