Työuupumuksen vastamyrkyt
HIRVONEN, JARI (2006)
HIRVONEN, JARI
2006
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-10-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16187
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16187
Tiivistelmä
Tutkielman kohde Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus on yksi maamme noin kymmenestä erityisoppilaitoksesta. Oppilaitoksen tehtävänä on vastata erityistä tukea edellyttävien toisen asteen opiskelijoiden koulutuksesta ja myöskin erityisopetuksen kehittämiskeskuksena toimiminen. Tutkielmassa kartoitettiin kohdeorganisaation opettajien työssäjaksamiseen liittyvien tekijöiden muutosta tapaustutkimuksena noin kahden vuoden ajanjaksolla syksystä 2003 syksyyn 2005.
Käytännössä toteutettiin kaksi surveykyselyä. Kohderyhmänä olivat päätoimiset opettajat N= 33 (joilla oli organisaatiossa vähintään 2v työkokemus). Kyselytuloksia analysoitiin tilastollisesti ja avoimien kysymysten tuloksia sisällönanalyysillä. Tavoitteena oli mm. tutkia, miten erityisoppilaitoksen opettajan työssäjaksamiseen vaikuttavat mahdollisuus säädellä työkuormitusta omaehtoisesti, mahdollisuus kehittää ammattitaitoa ja mahdollisuus saavuttaa tuloksia opiskelijoiden ja koulun kehittämiseen liittyen. Jälkimmäisiin teemoihin liittyen tarkasteltiin lisäksi erityisesti vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä.
Tulosten mukaan kohdeorganisaation opettajan työtä kuvataan entistä kuormittavammaksi. Taustalla voidaan varauksellisesti nähdä koulutuspoliittisia linjauksia, joiden myötä opiskelijat ovat aikaisempaa haastavampia. Organisaation viestintä on tarkastelujaksolla muuttunut kuvausten mukaan entistä yksisuuntaisemmaksi ja opettajat ovat huolissaan vaikuttamismahdollisuuksistaan. Opettajat kokevat myös, että organisaatio ei riittävästi hyödynnä heidän asiantuntemustaan. Koulutuksen järjestäjät ovat haastavassa tilanteessa, kun koulujen vastuuta on lisätty siirtämällä päätösvaltaa alaspäin. Opettajien toimenkuva on muovautumassa kohti uutta laajenevaa ammattilaisuutta, kun monet uudistukset, esim. nuorten näytöt, työssäoppiminen jne., asettavat opettajille uusia haasteita.
Määrällisten tulosten mukaan opettajien mahdollisuus ennakoida työssään tapahtuvia muutoksia on heikentynyt (keskiarvojen perusteella laskettuna) n. 40 % kahden vuoden tarkastelujaksolla. Opettajat kokevat, etteivät he samassa mitassa, kuin ennen, kykene keskittymään työnsä kannalta oleelliseen. Tarkastelujaksolla mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen on jonkin verran kohentunut. Mahdollisuus tulla kuulluksi organisaation asioissa on heikentynyt yli 30 % ja mahdollisuus vaikuttaa organisaation asioissa on heikentynyt lähes 40 %. Jälkimmäisellä tarkastelujaksolla on tilastollisesti merkitsevällä tasolla p .01 heikentynyt myöskin mahdollisuus pitää työssä yllä korkeaa asiakaspalvelun tasoa (väittämän keskiarvo on vuodesta 2003 vuoteen 2005 mennessä laskenut n. 20%).
Johtopäätöksenä voidaan esittää, että kohdeorganisaation opettajien työssäjaksamisen edellytykset ovat heikentyneet. Oleellista on myöskin tarkastella kehityskulun seurausvaikutuksia organisaation kehittämistoiminnan kannalta. Opettajien työssäjaksaminen heijastuu organisaation mahdollisuuksiin toteuttaa kehittämisprojekteja ja uudistuksia. Opettajien jaksaminen saattaa heijastua välillisesti myöskin opiskelijoiden hyvinvointiin.
Tutkielman huomion kohteena ei kuitenkaan ole syyllisten etsiminen vaan yhteisöllisyyteen ja yhteistyöhön kannustava asenne. Taustalla vaikuttaa kriittinen tiedonintressi, jossa tavoitellaan muutosta tiedostamisen ja positiivisen asenteen välityksellä.
Käytännössä toteutettiin kaksi surveykyselyä. Kohderyhmänä olivat päätoimiset opettajat N= 33 (joilla oli organisaatiossa vähintään 2v työkokemus). Kyselytuloksia analysoitiin tilastollisesti ja avoimien kysymysten tuloksia sisällönanalyysillä. Tavoitteena oli mm. tutkia, miten erityisoppilaitoksen opettajan työssäjaksamiseen vaikuttavat mahdollisuus säädellä työkuormitusta omaehtoisesti, mahdollisuus kehittää ammattitaitoa ja mahdollisuus saavuttaa tuloksia opiskelijoiden ja koulun kehittämiseen liittyen. Jälkimmäisiin teemoihin liittyen tarkasteltiin lisäksi erityisesti vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä.
Tulosten mukaan kohdeorganisaation opettajan työtä kuvataan entistä kuormittavammaksi. Taustalla voidaan varauksellisesti nähdä koulutuspoliittisia linjauksia, joiden myötä opiskelijat ovat aikaisempaa haastavampia. Organisaation viestintä on tarkastelujaksolla muuttunut kuvausten mukaan entistä yksisuuntaisemmaksi ja opettajat ovat huolissaan vaikuttamismahdollisuuksistaan. Opettajat kokevat myös, että organisaatio ei riittävästi hyödynnä heidän asiantuntemustaan. Koulutuksen järjestäjät ovat haastavassa tilanteessa, kun koulujen vastuuta on lisätty siirtämällä päätösvaltaa alaspäin. Opettajien toimenkuva on muovautumassa kohti uutta laajenevaa ammattilaisuutta, kun monet uudistukset, esim. nuorten näytöt, työssäoppiminen jne., asettavat opettajille uusia haasteita.
Määrällisten tulosten mukaan opettajien mahdollisuus ennakoida työssään tapahtuvia muutoksia on heikentynyt (keskiarvojen perusteella laskettuna) n. 40 % kahden vuoden tarkastelujaksolla. Opettajat kokevat, etteivät he samassa mitassa, kuin ennen, kykene keskittymään työnsä kannalta oleelliseen. Tarkastelujaksolla mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen on jonkin verran kohentunut. Mahdollisuus tulla kuulluksi organisaation asioissa on heikentynyt yli 30 % ja mahdollisuus vaikuttaa organisaation asioissa on heikentynyt lähes 40 %. Jälkimmäisellä tarkastelujaksolla on tilastollisesti merkitsevällä tasolla p .01 heikentynyt myöskin mahdollisuus pitää työssä yllä korkeaa asiakaspalvelun tasoa (väittämän keskiarvo on vuodesta 2003 vuoteen 2005 mennessä laskenut n. 20%).
Johtopäätöksenä voidaan esittää, että kohdeorganisaation opettajien työssäjaksamisen edellytykset ovat heikentyneet. Oleellista on myöskin tarkastella kehityskulun seurausvaikutuksia organisaation kehittämistoiminnan kannalta. Opettajien työssäjaksaminen heijastuu organisaation mahdollisuuksiin toteuttaa kehittämisprojekteja ja uudistuksia. Opettajien jaksaminen saattaa heijastua välillisesti myöskin opiskelijoiden hyvinvointiin.
Tutkielman huomion kohteena ei kuitenkaan ole syyllisten etsiminen vaan yhteisöllisyyteen ja yhteistyöhön kannustava asenne. Taustalla vaikuttaa kriittinen tiedonintressi, jossa tavoitellaan muutosta tiedostamisen ja positiivisen asenteen välityksellä.