Isovanhempien antama tuki ja lapsiperheen arjessa selviytyminen
JUHELA, TUIJA (2006)
JUHELA, TUIJA
2006
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-11-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16167
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16167
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lapsiperheiden arjessa selviytymistä ja lapsiperheiden isovanhemmilta saamaa sosiaalista tukea lapsiperheen vanhempien näkökulmasta. Lapsiperheen hyvinvointiin liittyvät asiat ovat tärkeitä perherakenteiden muutosten ja työelämän vaatimusten takia. Isovanhemmista lapsiperheen sosiaalisen tuen antajina ei ole hoitotieteellistä tutkimustietoa maassamme.
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat lapsiperheet (n = 300), jotka kävivät lapsensa kanssa lastenneuvolan terveydenhoitajan vastaanotolla keväällä 2005. Tutkimukseen osallistui 185 perhettä vastaamalla kyselylomakkeeseen, joka oli laadittu aikaisempien tutkimusten ja kirjallisuuden perusteella. Tutkimustulokset analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS 14.0 -tilasto-ohjelmalla. Tutkimusjoukon kuvaamisessa käytettiin frekvenssi- ja prosenttilukuja. Lapsiperheiden arjessa selviytymistä ja isovanhempien sosiaalista tukea mittaavista kysymyksistä muodostettiin summamuuttujia, joiden yhteyttä toisiinsa ja taustamuuttujiin tarkasteltiin Mann-Whitney U- ja Kruskal-Wallis -testien sekä Spearmanin korrelaatiokertoimen avulla.
Lapsiperheet kokivat arjessa selviytymisensä hyväksi. Parhaiten vanhemmat kokivat vanhemmuuden ja perheen sisäisen vuorovaikutuksen toimivuuden, avun saannin sosiaaliselta tukiverkostolta sekä positiiviset tulevaisuudenkäsitykset. Ajankäytön hallinta ja parisuhteen toimivuus olivat osioita, jotka vanhempien mielestä sujuivat melko hyvin. Maaseudulla asuvat lapsiperheet kokivat arjessa selviytymisensä tamperelaisia parempana.
Sosiaalisen tuen muodoista eniten isovanhemmilta saatiin emotionaalista tukea. Päätöksenteon tukea ja konkreettista tukea lapsiperheet kokivat myös saavansa melko hyvin kaikilta isovanhemmilta. Äidinäiti antoi eniten sosiaalista tukea samoin kuin äidinpuoleiset isovanhemmat verrattuna isänpuoleisiin isovanhempiin. Isovanhempien antamaan sosiaaliseen tukeen vaikutti lapsiperheen vanhemman ikä, yhteydenpidon useus, isovanhempien terveys, työssäkäynti, harrastukset sekä vanhempien toimiminen välittäjäsukupolvena sekä suhteen laatu. Isovanhempien sosiaalinen tuki lisäsi lapsiperheen arjessa selviytymisen kokemista. Tuloksia voidaan hyödyntää perhehoitotyössä kehitettäessä vanhemmuuden tukemisen keinoja.
Avainsanat: lapsiperhe, arjessa selviytyminen, isovanhemmat, sosiaalinen tuki
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat lapsiperheet (n = 300), jotka kävivät lapsensa kanssa lastenneuvolan terveydenhoitajan vastaanotolla keväällä 2005. Tutkimukseen osallistui 185 perhettä vastaamalla kyselylomakkeeseen, joka oli laadittu aikaisempien tutkimusten ja kirjallisuuden perusteella. Tutkimustulokset analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS 14.0 -tilasto-ohjelmalla. Tutkimusjoukon kuvaamisessa käytettiin frekvenssi- ja prosenttilukuja. Lapsiperheiden arjessa selviytymistä ja isovanhempien sosiaalista tukea mittaavista kysymyksistä muodostettiin summamuuttujia, joiden yhteyttä toisiinsa ja taustamuuttujiin tarkasteltiin Mann-Whitney U- ja Kruskal-Wallis -testien sekä Spearmanin korrelaatiokertoimen avulla.
Lapsiperheet kokivat arjessa selviytymisensä hyväksi. Parhaiten vanhemmat kokivat vanhemmuuden ja perheen sisäisen vuorovaikutuksen toimivuuden, avun saannin sosiaaliselta tukiverkostolta sekä positiiviset tulevaisuudenkäsitykset. Ajankäytön hallinta ja parisuhteen toimivuus olivat osioita, jotka vanhempien mielestä sujuivat melko hyvin. Maaseudulla asuvat lapsiperheet kokivat arjessa selviytymisensä tamperelaisia parempana.
Sosiaalisen tuen muodoista eniten isovanhemmilta saatiin emotionaalista tukea. Päätöksenteon tukea ja konkreettista tukea lapsiperheet kokivat myös saavansa melko hyvin kaikilta isovanhemmilta. Äidinäiti antoi eniten sosiaalista tukea samoin kuin äidinpuoleiset isovanhemmat verrattuna isänpuoleisiin isovanhempiin. Isovanhempien antamaan sosiaaliseen tukeen vaikutti lapsiperheen vanhemman ikä, yhteydenpidon useus, isovanhempien terveys, työssäkäynti, harrastukset sekä vanhempien toimiminen välittäjäsukupolvena sekä suhteen laatu. Isovanhempien sosiaalinen tuki lisäsi lapsiperheen arjessa selviytymisen kokemista. Tuloksia voidaan hyödyntää perhehoitotyössä kehitettäessä vanhemmuuden tukemisen keinoja.
Avainsanat: lapsiperhe, arjessa selviytyminen, isovanhemmat, sosiaalinen tuki