Kuntien taloushallinnon järjestämisvaihtoehdot
SALO, LIISA (2006)
SALO, LIISA
2006
Kunnallistalous - Local Public Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-10-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16138
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16138
Tiivistelmä
Kuntien toiminta on ollut jo pitkään suurten muutosten pyörteissä. Muutokset koskevat kaikkia toimintoja. Taloushallinto on toiminto, jonka toteuttamisesta kunnat ovat perinteisesti vastanneet omassa hierarkiassaan. Ensimmäinen usean kunnan taloushallinnosta vastaava palvelukeskus, Seutukeskus Oy Häme, aloitti varsinaisen tuotantotoimintansa vuoden 2003 alusta. Sen jälkeen markkinasuuntautunut toimintatapa on yleistynyt kunnissa, toimintansa on aloittanut tai aloittamassa useita usean kunnan ja kuntayhtymän taloushallinnosta vastaavia kuntien yhdessä omistamia yksiköitä. Vuoden 2006 alusta on Lapinlahti ensimmäisenä kuntana ulkoistanut taloushallintonsa yksityisesti omistetulle yhtiölle, Pretax Kunta Oy:lle.
Markkinasuuntautuneella toimintatavalla kunnat hakevat taloushallintoon kustannustehokkuutta ja parempaa laatua. Lisäksi ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden varmistaminen onnistuu markkinasuuntautunutta toimintatapaa kannattavien mielestä helpommin markkinoilla toimivissa taloushallinnon palvelukeskuksissa.
Kustannustehokkuuden tavoittelu perustuu suuremmissa tuotantoyksiköissä saatavaan mittakaavaetuun, economies of scale, jota on kuitenkin mahdollista saavuttaa vain sarja- tai massatuotannon tunnusmerkit täyttävillä tuotteilla. Taloushallinnon tuotteista vain osa täyttää sarjatuotannon tunnusmerkit, osa tuotteista on luokiteltava yksittäistuotannon merkit täyttäviksi. Nykyaikaiset ohjelmistot sähköisine ominaisuuksineen ja tekniikka mahdollistavat mittakaavaetujen saavuttamisen sarjatuotannon merkit täyttävillä tuotteilla. Samalla ne luovat edellytykset taloushallinnon ulkoistamiselle.
Hierarkkisen toimintatavan etuna on mahdollisuus saavuttaa yhdistelmäetua, economies of scope. Erityisesti pienissä kunnissa yhdistelmäedut korvaavat saavuttamatta jääviä mittakaavaetuja. Lisäksi taloushallinnon tehtävistä vain toimeenpanofunktioon kuuluvat tehtävät on mahdollista hankkia markkinoilta, suunnittelu- ja valvontafunktioiden alaiset tehtävät on aina toteutettava hierarkiassa. Hierarkiassa tarvitaan aina tietty määrä taloushallinnon osaamista, vaikka taloushallinto pääsääntöisesti toteutettaisiin markkinasuuntautuneella toimintatavalla.
Hierarkian ja markkinasuuntautuneen toimintamallin välistä kannattavuutta voidaan analysoida transaktiokustannusteorian avulla. Teorian mukaan palvelu tai tuotannontekijä hankitaan markkinoilta, mikäli se transaktiokustannukset huomioiden on edullisempi vaihtoehto. Lisäksi päätöksentekoon vaikuttavat myös transaktioon liittyvä epävarmuus, sen esiintymistiheys sekä transaktioon liittyvän tuotannontekijän spesifisyys. Markkinasuuntautuneeseen toimintatapaan liittyy tehottomuustekijänä transaktiokustannukset, joihin kunnissa ei kiinnitetä riittävästi huomioita siirryttäessä toiminnon toteuttamisessa markkinasuuntautuneeseen toimintatapaan.
Avainsanat: kunta, taloushallinto, transaktiokustannusteoria, hierarkkinen
toimintatapa, markkinasuuntautunut toimintatapa
Markkinasuuntautuneella toimintatavalla kunnat hakevat taloushallintoon kustannustehokkuutta ja parempaa laatua. Lisäksi ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden varmistaminen onnistuu markkinasuuntautunutta toimintatapaa kannattavien mielestä helpommin markkinoilla toimivissa taloushallinnon palvelukeskuksissa.
Kustannustehokkuuden tavoittelu perustuu suuremmissa tuotantoyksiköissä saatavaan mittakaavaetuun, economies of scale, jota on kuitenkin mahdollista saavuttaa vain sarja- tai massatuotannon tunnusmerkit täyttävillä tuotteilla. Taloushallinnon tuotteista vain osa täyttää sarjatuotannon tunnusmerkit, osa tuotteista on luokiteltava yksittäistuotannon merkit täyttäviksi. Nykyaikaiset ohjelmistot sähköisine ominaisuuksineen ja tekniikka mahdollistavat mittakaavaetujen saavuttamisen sarjatuotannon merkit täyttävillä tuotteilla. Samalla ne luovat edellytykset taloushallinnon ulkoistamiselle.
Hierarkkisen toimintatavan etuna on mahdollisuus saavuttaa yhdistelmäetua, economies of scope. Erityisesti pienissä kunnissa yhdistelmäedut korvaavat saavuttamatta jääviä mittakaavaetuja. Lisäksi taloushallinnon tehtävistä vain toimeenpanofunktioon kuuluvat tehtävät on mahdollista hankkia markkinoilta, suunnittelu- ja valvontafunktioiden alaiset tehtävät on aina toteutettava hierarkiassa. Hierarkiassa tarvitaan aina tietty määrä taloushallinnon osaamista, vaikka taloushallinto pääsääntöisesti toteutettaisiin markkinasuuntautuneella toimintatavalla.
Hierarkian ja markkinasuuntautuneen toimintamallin välistä kannattavuutta voidaan analysoida transaktiokustannusteorian avulla. Teorian mukaan palvelu tai tuotannontekijä hankitaan markkinoilta, mikäli se transaktiokustannukset huomioiden on edullisempi vaihtoehto. Lisäksi päätöksentekoon vaikuttavat myös transaktioon liittyvä epävarmuus, sen esiintymistiheys sekä transaktioon liittyvän tuotannontekijän spesifisyys. Markkinasuuntautuneeseen toimintatapaan liittyy tehottomuustekijänä transaktiokustannukset, joihin kunnissa ei kiinnitetä riittävästi huomioita siirryttäessä toiminnon toteuttamisessa markkinasuuntautuneeseen toimintatapaan.
Avainsanat: kunta, taloushallinto, transaktiokustannusteoria, hierarkkinen
toimintatapa, markkinasuuntautunut toimintatapa