Kunnallishallinnon palvelussuhteet: virkasuhteen ja työsopimussuhteen erot
NÄYKKI, MIKA (2006)
NÄYKKI, MIKA
2006
Julkisoikeus - Public Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-09-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16080
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16080
Tiivistelmä
I Tutkimusongelma
Kunnallishallinnossa palvelussuhteet ovat joko virkasuhteita tai työsopimussuhteita. Molempien palvelussuhteiden yleiset ehdot ja edut perustuvat pääsiallisesti virkaehto- ja työehtosopimuksiin eikä palvelussuhteilla siten näyttäisi päällisin puolin olevan suuriakaan eroja.
Oikeudellisesti virkasuhteella ja työsopimussuhteilla on kuitenkin olennaisia eroja alkaen palvelusuhteen perustamisesta ja sen täyttämisestä ja päättyen palvelussuhteen päättämiseen.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten kunnan henkilöstöstä on säädetty kuntalaissa ja laissa kunnallisesta viranhaltijasta sekä miten toimitaan työsuhteisen henkilöstön osalta, joiden palvelusuhde perustuu työsopimuslakiin.
Työsopimussuhteesta on säädetty työsopimuslaissa, joka koskee kaikkia työsopimussuhteita niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Työsuhteisiin liittyvät asiat kuuluvat yksityisoikeuden alaan. Tavoitteena on selvittää mitä ongelmia tähän liittyy ja kuinka ne ratkaistaan ottaen huomioon, että työnantaja kunta on julkisyhteisö ja sen sisäinen toiminta on hallintoa, jota koskee julkisoikeudelliset normit.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten virkasuhteisen ja työsuhteisen henkilöstön asema on lainsäädännöllä ratkaistu, mitä keskeisiä eroja näillä kahdella palvelussuhdelajilla on ja missä tilanteissa nämä erot erityisesti tulevat esiin ja huomioonotettavaksi.
Palvelussuhteen kestäessä, palvelussuhteen keskeiset yleiset ehdot (palkat, työajat, sosiaali- ja sivuehdot) määräytyvät suurelta osin kunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää myös kunnallisen virka- ja työehtosopimusjärjestelmän keskeinen sisältö, neuvottelumenettely sekä virka- ja työehtosopimusten vaikutus virka- ja työsuhteisiin. Tarkoituksena on selvittää myös onko virka- ja työehtosopimusjärjestelmän soveltamisessa eroja virka- ja työsuhteisten osalta ja mitä nämä erot ovat.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää myös millaisia eroja on viranhaltijan ja työntekijöiden vastuussa (yleinen virkavastuu, rikosoikeudellinen vastuu, vahingonkorvausoikeudellinen vastuu).
II Tutkimusaineisto ja tutkimusmenetelmä
Tutkimusaiheen keskeinen oikeusnormikokonaisuus muodostuu kuntalain (365/1995), kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003), työsopimuslain (55/2001), kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/70), kunnallista työehtosopimuksista annetun lain (670/70) ja työehtosopimuslain (436/1946) ao. pykälistä sekä rikoslain 40 luvun virkarikoksia koskevista säännöksistä.
Tutkimus on tehty lainopin eli oikeusdogmatiikan tutkimusmenetelmällä. Tehtävänä on kunnallishallinnon palvelussuhteisiin (virkasuhteiseen ja työsopimussuhteisiin) liittyvien normien ja systematisointi ja tulkinta.
Tutkimuksessa lähteinä käytetään ao. lainsäädäntöä (velvoittavat lähteet), lainvalmisteluaineistoa ja prejudikaatteja (ohjeelliset lähteet) ja oikeuskirjallisuutta (muut oikeuslähteet).
Lisäksi lähteinä käytetään mm. Kuntatyönantaja-lehdessä julkaistuja, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lainoppineiden laatimia artikkeleita, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen julkaisemia oppaita sekä Kuntaliiton lainoppineiden laatimia, Kuntalehdessä julkaistuja artikkeleita.
Kunnallishallinnossa velvoittaviin lähteisiin on myös luettava kunnalliset virka- ja työehtosopimukset, jotka myös ovat tämän tutkimuksen lähteinä.
III Tutkimustulokset
Virkasuhdetta tulee käyttää tehtävissä, joissa käytetään julkista valtaa. Muissa tehtävissä tulee käyttää työsopimussuhdetta.
Avoin virka tulee julistaa haettavaksi ja siihen voidaan valita vain virkaa hakenut. Tämä on pääsääntö.
Virkasuhteen alkamista ja päättymistä koskevat ratkaisut ovat hallinnollisia päätöksiä ja ne perustuvat pääosin kuntalakiin ja viranhaltijalakiin ja ne käsitellään julkisoikeudellisten normien mukaan. Niistä tehdään hallintopäätös, joista on mahdollisuus hakea oikaisua tai muutosta valittamalla. Valitukset käsitellään hallintolainkäyttömenettelyssä hallintotuomioistuimissa.
Työsopimukseen ottamisesta ei ole laissa säännöksiä mutta samoja periaatteita kuin viranhaltijoiden ottamisessa tulee soveltuvin osin noudattaa.
Työsopimussuhde on yksityisoikeudellinen sopimussuhde, joka perustuu työnantajan ja työntekijän tekemään sopimukseen sekä työsopimuslakiin.
Työsopimuksen alkamista ja päättymistä koskevat riitaisuudet (työsuhteeseen ottaminen, työsopimuksen irtisanominen) käsitellään yleisissä tuomioistuimissa riita-asioina. Hallintuomioistuimissa näitä yksityisoikeudellisia riita-asioita ei voida ratkaista.
Työsopimussopimussuhteeseen ottamista koskevaan hallinnolliseen päätöksen, jos sellainen tehdään, tulee liittää oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus. On myös mahdollista tehdä suoraan työsopimus ilman hallintopäätöstä. Työsopimukseen ottamista koskevan päätöksen ja sen hallinnollinen/hallintolainkäytöllinen käsittely ei ole aivan selväpiirteinen asia.
Myöskään oikeuskäytäntö ei ole vakiintunutta. Asiat kaipaisivat selkeyttävää lainsääntöä. Yksinkertainen ratkaisu olisi säätää muutoksenhakukielto eli kielto hakea muutosta hallinnollisessa järjestyksessä työsuhteeseen ottamista koskevaan, yksityisoikeudelliseen riita-asiaan.
Virkasuhteen ja työsuhteen kestäessä palvelussuhteiden yleiset ehdot ja edut ovat muutoin hyvin samankaltaiset ja ne määräytyvät suurimmalta osin kunnallisten virka- ja työehtosopimusten perusteella. Virka- ja työehtosopimusten tulkintaerimielisyydet käsitellään sekä viranhaltijoiden että työntekijöiden osalta kunnallisen pääsopimuksen mukaisessa neuvottelumenettelyssä. Mikäli erimielisyydestä ei saavuteta yksimielisyyttä, asian ratkaisee viime kädessä työtuomioistuin, jos kanne siellä nostetaan.
Viranhaltijoiden ja työntekijöiden irtisanomisperusteet ovat lähes yhtenevät. Irtisanomista koskevat riitaisuudet käsitellään vain käsitellään eri tavoin, viranhaltijan osalta hallintolainkäyttöasiana hallintotuomioistuimessa, työntekijän osalta riita-asiana yleisessä tuomioistuimessa.
Yhteistoimintamenettelyä koskevat normit määräytyvät yleissopimuksen tai paikallisten yhteistoimintasopimusten mukaan ja niiden mukaan käsitellään sekä viranhaltijoita että työntekijöitä koskevat yhteistoiminta-asiat. Taloudellisista ja tuotannollista syistä suunnitellut irtisanomiset on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä.
Vain virkamiehellä (kunnassa viranhaltijalla) on yleistä oikeudellista vastuuta ankarampi virkavastuu.
Kunnallishallinnon palvelussuhteiden, virka- ja työsuhteiden oleellisimmat erot liittyvät palvelusuhteiden alkamiseen ja päättymiseen ja lähinnä näitä koskeviin menettelytapaeroihin ja riitaisuuksien ratkaisemiseen.
Asiasanat: kunnallishallinto, kunnallisoikeus, hallinto-oikeus, virkamiesoikeus, työoikeus, kunnallinen virka- ja työehtosopimus
Kunnallishallinnossa palvelussuhteet ovat joko virkasuhteita tai työsopimussuhteita. Molempien palvelussuhteiden yleiset ehdot ja edut perustuvat pääsiallisesti virkaehto- ja työehtosopimuksiin eikä palvelussuhteilla siten näyttäisi päällisin puolin olevan suuriakaan eroja.
Oikeudellisesti virkasuhteella ja työsopimussuhteilla on kuitenkin olennaisia eroja alkaen palvelusuhteen perustamisesta ja sen täyttämisestä ja päättyen palvelussuhteen päättämiseen.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten kunnan henkilöstöstä on säädetty kuntalaissa ja laissa kunnallisesta viranhaltijasta sekä miten toimitaan työsuhteisen henkilöstön osalta, joiden palvelusuhde perustuu työsopimuslakiin.
Työsopimussuhteesta on säädetty työsopimuslaissa, joka koskee kaikkia työsopimussuhteita niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Työsuhteisiin liittyvät asiat kuuluvat yksityisoikeuden alaan. Tavoitteena on selvittää mitä ongelmia tähän liittyy ja kuinka ne ratkaistaan ottaen huomioon, että työnantaja kunta on julkisyhteisö ja sen sisäinen toiminta on hallintoa, jota koskee julkisoikeudelliset normit.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten virkasuhteisen ja työsuhteisen henkilöstön asema on lainsäädännöllä ratkaistu, mitä keskeisiä eroja näillä kahdella palvelussuhdelajilla on ja missä tilanteissa nämä erot erityisesti tulevat esiin ja huomioonotettavaksi.
Palvelussuhteen kestäessä, palvelussuhteen keskeiset yleiset ehdot (palkat, työajat, sosiaali- ja sivuehdot) määräytyvät suurelta osin kunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää myös kunnallisen virka- ja työehtosopimusjärjestelmän keskeinen sisältö, neuvottelumenettely sekä virka- ja työehtosopimusten vaikutus virka- ja työsuhteisiin. Tarkoituksena on selvittää myös onko virka- ja työehtosopimusjärjestelmän soveltamisessa eroja virka- ja työsuhteisten osalta ja mitä nämä erot ovat.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää myös millaisia eroja on viranhaltijan ja työntekijöiden vastuussa (yleinen virkavastuu, rikosoikeudellinen vastuu, vahingonkorvausoikeudellinen vastuu).
II Tutkimusaineisto ja tutkimusmenetelmä
Tutkimusaiheen keskeinen oikeusnormikokonaisuus muodostuu kuntalain (365/1995), kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003), työsopimuslain (55/2001), kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/70), kunnallista työehtosopimuksista annetun lain (670/70) ja työehtosopimuslain (436/1946) ao. pykälistä sekä rikoslain 40 luvun virkarikoksia koskevista säännöksistä.
Tutkimus on tehty lainopin eli oikeusdogmatiikan tutkimusmenetelmällä. Tehtävänä on kunnallishallinnon palvelussuhteisiin (virkasuhteiseen ja työsopimussuhteisiin) liittyvien normien ja systematisointi ja tulkinta.
Tutkimuksessa lähteinä käytetään ao. lainsäädäntöä (velvoittavat lähteet), lainvalmisteluaineistoa ja prejudikaatteja (ohjeelliset lähteet) ja oikeuskirjallisuutta (muut oikeuslähteet).
Lisäksi lähteinä käytetään mm. Kuntatyönantaja-lehdessä julkaistuja, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lainoppineiden laatimia artikkeleita, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen julkaisemia oppaita sekä Kuntaliiton lainoppineiden laatimia, Kuntalehdessä julkaistuja artikkeleita.
Kunnallishallinnossa velvoittaviin lähteisiin on myös luettava kunnalliset virka- ja työehtosopimukset, jotka myös ovat tämän tutkimuksen lähteinä.
III Tutkimustulokset
Virkasuhdetta tulee käyttää tehtävissä, joissa käytetään julkista valtaa. Muissa tehtävissä tulee käyttää työsopimussuhdetta.
Avoin virka tulee julistaa haettavaksi ja siihen voidaan valita vain virkaa hakenut. Tämä on pääsääntö.
Virkasuhteen alkamista ja päättymistä koskevat ratkaisut ovat hallinnollisia päätöksiä ja ne perustuvat pääosin kuntalakiin ja viranhaltijalakiin ja ne käsitellään julkisoikeudellisten normien mukaan. Niistä tehdään hallintopäätös, joista on mahdollisuus hakea oikaisua tai muutosta valittamalla. Valitukset käsitellään hallintolainkäyttömenettelyssä hallintotuomioistuimissa.
Työsopimukseen ottamisesta ei ole laissa säännöksiä mutta samoja periaatteita kuin viranhaltijoiden ottamisessa tulee soveltuvin osin noudattaa.
Työsopimussuhde on yksityisoikeudellinen sopimussuhde, joka perustuu työnantajan ja työntekijän tekemään sopimukseen sekä työsopimuslakiin.
Työsopimuksen alkamista ja päättymistä koskevat riitaisuudet (työsuhteeseen ottaminen, työsopimuksen irtisanominen) käsitellään yleisissä tuomioistuimissa riita-asioina. Hallintuomioistuimissa näitä yksityisoikeudellisia riita-asioita ei voida ratkaista.
Työsopimussopimussuhteeseen ottamista koskevaan hallinnolliseen päätöksen, jos sellainen tehdään, tulee liittää oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus. On myös mahdollista tehdä suoraan työsopimus ilman hallintopäätöstä. Työsopimukseen ottamista koskevan päätöksen ja sen hallinnollinen/hallintolainkäytöllinen käsittely ei ole aivan selväpiirteinen asia.
Myöskään oikeuskäytäntö ei ole vakiintunutta. Asiat kaipaisivat selkeyttävää lainsääntöä. Yksinkertainen ratkaisu olisi säätää muutoksenhakukielto eli kielto hakea muutosta hallinnollisessa järjestyksessä työsuhteeseen ottamista koskevaan, yksityisoikeudelliseen riita-asiaan.
Virkasuhteen ja työsuhteen kestäessä palvelussuhteiden yleiset ehdot ja edut ovat muutoin hyvin samankaltaiset ja ne määräytyvät suurimmalta osin kunnallisten virka- ja työehtosopimusten perusteella. Virka- ja työehtosopimusten tulkintaerimielisyydet käsitellään sekä viranhaltijoiden että työntekijöiden osalta kunnallisen pääsopimuksen mukaisessa neuvottelumenettelyssä. Mikäli erimielisyydestä ei saavuteta yksimielisyyttä, asian ratkaisee viime kädessä työtuomioistuin, jos kanne siellä nostetaan.
Viranhaltijoiden ja työntekijöiden irtisanomisperusteet ovat lähes yhtenevät. Irtisanomista koskevat riitaisuudet käsitellään vain käsitellään eri tavoin, viranhaltijan osalta hallintolainkäyttöasiana hallintotuomioistuimessa, työntekijän osalta riita-asiana yleisessä tuomioistuimessa.
Yhteistoimintamenettelyä koskevat normit määräytyvät yleissopimuksen tai paikallisten yhteistoimintasopimusten mukaan ja niiden mukaan käsitellään sekä viranhaltijoita että työntekijöitä koskevat yhteistoiminta-asiat. Taloudellisista ja tuotannollista syistä suunnitellut irtisanomiset on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä.
Vain virkamiehellä (kunnassa viranhaltijalla) on yleistä oikeudellista vastuuta ankarampi virkavastuu.
Kunnallishallinnon palvelussuhteiden, virka- ja työsuhteiden oleellisimmat erot liittyvät palvelusuhteiden alkamiseen ja päättymiseen ja lähinnä näitä koskeviin menettelytapaeroihin ja riitaisuuksien ratkaisemiseen.
Asiasanat: kunnallishallinto, kunnallisoikeus, hallinto-oikeus, virkamiesoikeus, työoikeus, kunnallinen virka- ja työehtosopimus