Tiedon hyödyntäminen seudullisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa
HYÖKKI, KATJA (2006)
HYÖKKI, KATJA
2006
Aluetiede - Regional Studies
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-09-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16061
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16061
Tiivistelmä
Tiedon hyödyntämisen merkitys organisaatioille on viime vuosina herättänyt kiinnostusta niin työelämässä kuin eri tieteenharjoittajien kesken. Tällä tutkimuksella pyrittiin kartuttamaan tietoa aiheesta ja tarjoamaan ajatuksia tietovarantojen käytön kehittämiseksi. Tutkimus tehtiin tilaustyönä Tiehallinnolle ja siinä tarkasteltiin tieliikennettä koskevan tiedon hyödyntämistä ja kehittämistarpeita erilaisten seutujen liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Työssä kysyttiin, mikä merkitys tiedon hyödyntämisellä on liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja miten sitä tulisi kehittää? Vastauksia etsittiin selvittämällä: millaista tietoa liikennejärjestelmäsuunnittelussa käytetään, millaista on tieliikennettä koskeva tietojen hyödyntäminen ja mitä eroja ja kehittämistarpeita siinä on erilaisten seutujen suunnittelussa.
Kyseessä oli laadullinen tutkimustyö, joka oli luonteeltaan tapaustutkimus. Tutkimusmenetelminä käytettiin liikennejärjestelmäsuunnitteludokumenttien sisällönanalyysejä ja asiantuntijoiden teemahaastatteluja. Työssä tarkasteltiin tiedon hyödyntämistä neljän erilaisen seudun liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Haastateltavina oli viisi tiepiirien asiantuntijaa, jotka olivat olleet mukana näissä suunnitteluprosesseissa. Dokumenttien ja haastattelujen analysoinnissa sekä työhön liittyneessä Tiehallinnon tietovarantojen kartoituksessa hyödynnettiin tiedonkäytön arviointikehikkoa, johon sisältyi liikennejärjestelmäsuunnittelun keskeiset teemat.
Tutkimuksesta selvisi, että liikennejärjestelmäsuunnittelussa käytetään pääasiassa erilaisista rekistereistä ja erillisselvityksistä kerättyä tietoa. Tietoja hyödynnetään vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti, mutta alueelliset erityispiirteet huomioiden. Yksiselitteisiä ohjeita ei ole. Tieliikennettä koskevien tietojen hyödyntämistavat ja kehittämistarpeet ovat samankaltaista erilaisilla seuduilla. Tietoa on käytettävissä runsaasti, mutta tarjolla on pääosin jalostamatonta dataa. Lisätietoa kaivataan erityisesti liikenteen käyttäjien kokemuksista, kuljetusten ja liikenteen sujuvuudesta, sisällöstä ja suunnasta. Tulevaisuuden haasteena on laadullisen ja pidemmälle jalostetun tiedon hyödyntäminen.
Tutkimuksessa tiedon hyödyntäminen liikennejärjestelmäsuunnittelussa kytkettiin tietojohtamista ja tiedonhallintaa organisaatioissa käsitteleviin ajattelumalleihin. Tällöin havaittiin, että liikennejärjestelmäsuunnittelussa tietoa pidetään välineenä eikä resurssina. Suunnitteluprosessit ovat projekteja, joiden tavoitteena ei yleensä ole oppivan organisaation syntyminen. Pääteltiin, että tietojohtamista ja tiedonhallintaa voidaan soveltaa myös liikennejärjestelmäsuunnittelussa, jolloin prosessien tehostuminen on mahdollista. Lisätutkimusten tekeminen tiedon hyödyntämisestä ja tietojohtamisen kytkemisestä liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteyteen nähtiin tarpeelliseksi.
Asiasanat: tieto, tiedon hyödyntäminen, tiedonhallinta, tietojohtaminen, liikennejärjestelmäsuunnittelu
Kyseessä oli laadullinen tutkimustyö, joka oli luonteeltaan tapaustutkimus. Tutkimusmenetelminä käytettiin liikennejärjestelmäsuunnitteludokumenttien sisällönanalyysejä ja asiantuntijoiden teemahaastatteluja. Työssä tarkasteltiin tiedon hyödyntämistä neljän erilaisen seudun liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Haastateltavina oli viisi tiepiirien asiantuntijaa, jotka olivat olleet mukana näissä suunnitteluprosesseissa. Dokumenttien ja haastattelujen analysoinnissa sekä työhön liittyneessä Tiehallinnon tietovarantojen kartoituksessa hyödynnettiin tiedonkäytön arviointikehikkoa, johon sisältyi liikennejärjestelmäsuunnittelun keskeiset teemat.
Tutkimuksesta selvisi, että liikennejärjestelmäsuunnittelussa käytetään pääasiassa erilaisista rekistereistä ja erillisselvityksistä kerättyä tietoa. Tietoja hyödynnetään vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti, mutta alueelliset erityispiirteet huomioiden. Yksiselitteisiä ohjeita ei ole. Tieliikennettä koskevien tietojen hyödyntämistavat ja kehittämistarpeet ovat samankaltaista erilaisilla seuduilla. Tietoa on käytettävissä runsaasti, mutta tarjolla on pääosin jalostamatonta dataa. Lisätietoa kaivataan erityisesti liikenteen käyttäjien kokemuksista, kuljetusten ja liikenteen sujuvuudesta, sisällöstä ja suunnasta. Tulevaisuuden haasteena on laadullisen ja pidemmälle jalostetun tiedon hyödyntäminen.
Tutkimuksessa tiedon hyödyntäminen liikennejärjestelmäsuunnittelussa kytkettiin tietojohtamista ja tiedonhallintaa organisaatioissa käsitteleviin ajattelumalleihin. Tällöin havaittiin, että liikennejärjestelmäsuunnittelussa tietoa pidetään välineenä eikä resurssina. Suunnitteluprosessit ovat projekteja, joiden tavoitteena ei yleensä ole oppivan organisaation syntyminen. Pääteltiin, että tietojohtamista ja tiedonhallintaa voidaan soveltaa myös liikennejärjestelmäsuunnittelussa, jolloin prosessien tehostuminen on mahdollista. Lisätutkimusten tekeminen tiedon hyödyntämisestä ja tietojohtamisen kytkemisestä liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteyteen nähtiin tarpeelliseksi.
Asiasanat: tieto, tiedon hyödyntäminen, tiedonhallinta, tietojohtaminen, liikennejärjestelmäsuunnittelu