Tavoitteena hyvä työ. Tapaustutkimus Karjaan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamisen vaikutuksista
AXELSSON, JOHANNA (2006)
AXELSSON, JOHANNA
2006
Aikuiskasvatus - Adult Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-09-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16060
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16060
Tiivistelmä
Karjaan kunta ulkoisti sosiaali- ja terveyspalvelunsa kolmannen sektorin järjestölle, Samfundet Folkhälsanille. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaiseksi henkilöstö kokee oman työnsä ja työorganisaation ja vaikutusmahdollisuutensa niissä. Henkilöstön työn rakentumista pyritään mallintamaan pääasiassa Hackmanin ja Oldhamin (1974; 1980) kehittämän hyvän työn mallin avulla. Malli lähtee liikkeelle viidestä työn ydinpiirteestä. Mallissa on myös kolme mallin toimivuutta määrittävää edellytystekijää, jotka ovat yksilökeskeisiä. Hyvän työn mallia laajennetaan käsittämään myös organisationaalisia edellytystekijöitä. Tutkimuksessa arvioidaan lisäksi organisaatiomuutosta henkilöstön näkökulmasta. Työnhallinta ja työmotivaatio ovat tutkimuksessa kaiken läpäiseviä teemoja. Ne näkyvät niin hyvän työn mallin tarkastelussa kuin organisaation toiminnan ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien arvioinnissa.
Tutkimus on osa monitieteellistä peruspalvelujen arviointihanketta, joka kuuluu Suomen Akatemian terveydenhuoltotutkimusohjelmaan (TERTTU). Tutkimus toteutettiin sekundaaritutkimuksena käyttäen valmista kvantitatiivista aineistoa. Aineisto koostuu Karjaan hoitohenkilöstölle (poislukien lasten päivähoidon henkilöstö) vuosina 2000 ja 2002 suunnatuista kyselyistä. Vastaajat olivat joko työntekijöitä tai keskijohdon edustajia. Asetelmaltaan tutkimus on paneelitutkimus. Aineistoa tarkastellaan tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksen tulos on, että laajennetun hyvän työn mallin avulla voidaan selittää, millaiseksi Karjaan hoitohenkilöstö kokee työnsä. Henkilöstön työssä toteutuvat viisi työn ydinpiirrettä: työ vaatii tietojen ja taitojen käyttöä, oman työnsä taustalla oleva työkokonaisuus tunnetaan, työ koetaan merkittävänä, työtä suoritetaan autonomisesti ja työstä saadaan palautetta. Mallin toimivuus on kuitenkin yksilöistä itsestään kiinni eli mallin toteutumisessa voi olla yksilöllisiä eroja. Henkilöstöllä kokonaisuudessaan näyttää olevan edellytyksiä mallin toimivuudelle: henkilöstöllä on kasvutarvetta, heillä on edellytyksiä käyttää tietojaan ja taitojaan itsensä ja työnsä hyväksi ja he ovat tyytyväisiä työ-kontekstiinsa. Henkilöstö sai hyvin tietoa organisaatiossa tapahtuvien muutosten tavoitteista ja muutosten vaikutuksista omaan työhönsä. He kokivat saavansa tietoa päätösten vaikutuksista. Henkilöstö ei kuitenkaan saanut riittävästi mahdollisuuksia osallistua työyhteisön päätöksentekoon ja oman työyksikön kehittämiseen. He kokivat, etteivät olleet tarpeeksi hyvin edustettuina päätöksiä tehtäessä. Työyksiköissä ei oltu riittävästi keskusteltu toiminnan tavoitteista eikä arvioitu tarpeeksi toimintaa ja toiminnan laatua. Tulokset osoittavat, että henkilöstön osallistamisessa olisi ollut parantamisen varaa. Organisaatio osoittaa omalla toiminnallaan myös kykyä luoda henkilöstölleen hyvää työtä tarjotessaan heille sekä osallistumis- että oppimismahdollisuuksia ja luomalla avointa organisaatiokulttuuria. Kun laajennettu hyvän työn malli toimii, on sillä tiettyjä seurauksia yksilölle itselleen. Yksilö on sisäisesti motivoitunut, hänen työnsä on tehokasta ja laadukasta, hän on tyytyväinen työhönsä ja haluaa myös kehittää itseään työssään.
Avainsanat: työnhallinta, työmotivaatio, hyvän työn malli, työn ydinpiirteet
Tutkimus on osa monitieteellistä peruspalvelujen arviointihanketta, joka kuuluu Suomen Akatemian terveydenhuoltotutkimusohjelmaan (TERTTU). Tutkimus toteutettiin sekundaaritutkimuksena käyttäen valmista kvantitatiivista aineistoa. Aineisto koostuu Karjaan hoitohenkilöstölle (poislukien lasten päivähoidon henkilöstö) vuosina 2000 ja 2002 suunnatuista kyselyistä. Vastaajat olivat joko työntekijöitä tai keskijohdon edustajia. Asetelmaltaan tutkimus on paneelitutkimus. Aineistoa tarkastellaan tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksen tulos on, että laajennetun hyvän työn mallin avulla voidaan selittää, millaiseksi Karjaan hoitohenkilöstö kokee työnsä. Henkilöstön työssä toteutuvat viisi työn ydinpiirrettä: työ vaatii tietojen ja taitojen käyttöä, oman työnsä taustalla oleva työkokonaisuus tunnetaan, työ koetaan merkittävänä, työtä suoritetaan autonomisesti ja työstä saadaan palautetta. Mallin toimivuus on kuitenkin yksilöistä itsestään kiinni eli mallin toteutumisessa voi olla yksilöllisiä eroja. Henkilöstöllä kokonaisuudessaan näyttää olevan edellytyksiä mallin toimivuudelle: henkilöstöllä on kasvutarvetta, heillä on edellytyksiä käyttää tietojaan ja taitojaan itsensä ja työnsä hyväksi ja he ovat tyytyväisiä työ-kontekstiinsa. Henkilöstö sai hyvin tietoa organisaatiossa tapahtuvien muutosten tavoitteista ja muutosten vaikutuksista omaan työhönsä. He kokivat saavansa tietoa päätösten vaikutuksista. Henkilöstö ei kuitenkaan saanut riittävästi mahdollisuuksia osallistua työyhteisön päätöksentekoon ja oman työyksikön kehittämiseen. He kokivat, etteivät olleet tarpeeksi hyvin edustettuina päätöksiä tehtäessä. Työyksiköissä ei oltu riittävästi keskusteltu toiminnan tavoitteista eikä arvioitu tarpeeksi toimintaa ja toiminnan laatua. Tulokset osoittavat, että henkilöstön osallistamisessa olisi ollut parantamisen varaa. Organisaatio osoittaa omalla toiminnallaan myös kykyä luoda henkilöstölleen hyvää työtä tarjotessaan heille sekä osallistumis- että oppimismahdollisuuksia ja luomalla avointa organisaatiokulttuuria. Kun laajennettu hyvän työn malli toimii, on sillä tiettyjä seurauksia yksilölle itselleen. Yksilö on sisäisesti motivoitunut, hänen työnsä on tehokasta ja laadukasta, hän on tyytyväinen työhönsä ja haluaa myös kehittää itseään työssään.
Avainsanat: työnhallinta, työmotivaatio, hyvän työn malli, työn ydinpiirteet