Yliopisto-opiskelijoiden opiskelutaidot: Metakognitiiviset säätelystrategiat ja opiskelustrategiat sekä oppimisympäristön, opiskeluvaiheen ja henkilökohtaisten tavoitteiden yhteys niihin
RÖNKKÖ, REETTA (2006)
RÖNKKÖ, REETTA
2006
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-09-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16042
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16042
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin opintopsykologipalvelujen tarvetta Tampereen yliopistossa. Tutkimuksessa analysoitiin, millainen oppimisympäristö tukee asiantuntijalle ominaisten opiskelutaitojen kehittymistä vertaamalla traditionaalista ja ongelmaperustaista oppimisympäristöä. Oletuksena oli, että ongelmaperustaisessa oppimisympäristössä esiintyy ja kehittyy enemmän opiskelun sisäinen säätely ja syväsuuntautuneet opiskelustrategiat sekä konkreettinen opiskelustrategia, kun taas traditionaalisessa oppimisympäristössä opiskelun ulkoinen säätely ja säätelyn puute sekä asteittaisen prosessoinnin opiskelustrategiat. Lisäksi tarkasteltiin opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden sisällön ja arvioinnin yhteyttä opiskelutaitoihin. Opiskelutaitoja mitattiin Inventory of learning styles -kyselylomakkeella ja henkilökohtaisten tavoitteiden tutkimisessa käytettiin henkilökohtaisten projektien menetelmää.
Oppimisympäristön vaikutus metakognitiivisiin säätelystrategioihin ja opiskelustrategioihin oli pitkälti hypoteesin mukaista. Ongelmaperustaisessa oppimisympäristössä esiintyi enemmän opiskelusisällön sisäistä säätelyä ja syväsuuntautuneen yhdistely ja rakentelu -opiskelustrategian sekä konkreettisen opiskelustrategian käyttöä. Traditionaalisessa oppimisympäristössä esiintyi enemmän ulkoista säätelyä ja asteittaisen prosessoinnin muistaminen ja toisto -opiskelustrategian käyttöä. Säätelyn puutetta, opiskeluprosessin ja tulosten sisäistä säätelyä sekä syväsuuntautunutta kriittisen opiskelustrategian ja asteittaisen prosessoinnin analysointi opiskelustrategioiden käyttöä esiintyi oppimisympäristöissä hypoteesin vastaisesti yhtä paljon. Opiskelutaidot eivät oppimisympäristöissä kehittyneet alkuvaiheen ja loppuvaiheen opiskelijoita verrattaessa hypoteesin mukaisesti muutoin kuin konkreettisen opiskelustrategian käytön osalta.
Henkilökohtaisten tavoitteiden sisällöistä ainoastaan opiskeluun ja valmistumiseen sekä työhön ja ammattiin liittyvien sisältöjen ja opiskelutaitojen välillä oli yhteyttä. Arvioinnissa erityisesti merkityksellä, saavuttamisella ja myös kuormituksella oli yhteyttä opiskelutaitoihin. Mitä merkityksellisempinä ja todennäköisesti saavutettavimpina opiskelijat tavoitteensa kokivat, sitä enemmän he käyttivät sisäisen säätelyn strategioita ja syväsuuntautuneita opiskelustrategioita ja konkreettista opiskelustrategiaa. Tavoitteiden kokeminen merkityksettömiksi, vaikeaksi saavuttaa ja kuormittaviksi oli yhteydessä säätelyn puutteeseen. Tavoitteiden kokeminen kuormittaviksi oli lisäksi yhteydessä runsaaseen muistaminen ja toisto -opiskelustrategian käyttöön.
Strategioiden luonteen osoittautuessa opiskelijan henkilökohtaista ominaisuutta enemmän tilannesidonnaiseksi, opintopsykologin työn tulisi suuntautua yliopiston oppimisympäristöjen kehittämiseen. Toisaalta opiskelijoille suunnatun yksilöohjauksen avulla voitaisiin käsitellä opiskelijan tavoitteita ja niihin liittyviä tuntemuksia, mikä mahdollisesti vaikuttaisi myös opiskelutaitoihin. Henkilökohtaisten projektien menetelmää voitaisiin käyttää tässä työkaluna.
ASIASANAT: Metakognitiivinen säätely, opiskelustrategia, asiantuntijuus, oppimisympäristö, kehitystehtävä, henkilökohtaiset tavoitteet, opintopsykologia, opintopsykologipalvelut
Oppimisympäristön vaikutus metakognitiivisiin säätelystrategioihin ja opiskelustrategioihin oli pitkälti hypoteesin mukaista. Ongelmaperustaisessa oppimisympäristössä esiintyi enemmän opiskelusisällön sisäistä säätelyä ja syväsuuntautuneen yhdistely ja rakentelu -opiskelustrategian sekä konkreettisen opiskelustrategian käyttöä. Traditionaalisessa oppimisympäristössä esiintyi enemmän ulkoista säätelyä ja asteittaisen prosessoinnin muistaminen ja toisto -opiskelustrategian käyttöä. Säätelyn puutetta, opiskeluprosessin ja tulosten sisäistä säätelyä sekä syväsuuntautunutta kriittisen opiskelustrategian ja asteittaisen prosessoinnin analysointi opiskelustrategioiden käyttöä esiintyi oppimisympäristöissä hypoteesin vastaisesti yhtä paljon. Opiskelutaidot eivät oppimisympäristöissä kehittyneet alkuvaiheen ja loppuvaiheen opiskelijoita verrattaessa hypoteesin mukaisesti muutoin kuin konkreettisen opiskelustrategian käytön osalta.
Henkilökohtaisten tavoitteiden sisällöistä ainoastaan opiskeluun ja valmistumiseen sekä työhön ja ammattiin liittyvien sisältöjen ja opiskelutaitojen välillä oli yhteyttä. Arvioinnissa erityisesti merkityksellä, saavuttamisella ja myös kuormituksella oli yhteyttä opiskelutaitoihin. Mitä merkityksellisempinä ja todennäköisesti saavutettavimpina opiskelijat tavoitteensa kokivat, sitä enemmän he käyttivät sisäisen säätelyn strategioita ja syväsuuntautuneita opiskelustrategioita ja konkreettista opiskelustrategiaa. Tavoitteiden kokeminen merkityksettömiksi, vaikeaksi saavuttaa ja kuormittaviksi oli yhteydessä säätelyn puutteeseen. Tavoitteiden kokeminen kuormittaviksi oli lisäksi yhteydessä runsaaseen muistaminen ja toisto -opiskelustrategian käyttöön.
Strategioiden luonteen osoittautuessa opiskelijan henkilökohtaista ominaisuutta enemmän tilannesidonnaiseksi, opintopsykologin työn tulisi suuntautua yliopiston oppimisympäristöjen kehittämiseen. Toisaalta opiskelijoille suunnatun yksilöohjauksen avulla voitaisiin käsitellä opiskelijan tavoitteita ja niihin liittyviä tuntemuksia, mikä mahdollisesti vaikuttaisi myös opiskelutaitoihin. Henkilökohtaisten projektien menetelmää voitaisiin käyttää tässä työkaluna.
ASIASANAT: Metakognitiivinen säätely, opiskelustrategia, asiantuntijuus, oppimisympäristö, kehitystehtävä, henkilökohtaiset tavoitteet, opintopsykologia, opintopsykologipalvelut