WWW kääntäjän apuvälineenä
KIUKKONEN, PETRI (2006)
KIUKKONEN, PETRI
2006
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-09-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16023
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16023
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva kääntäjien WWW:n käytöstä kartoittamalla, millaisia tiedonlähteitä ja työkaluja WWW:ssä on kääntäjille tarjolla ja selvittämällä, millä tavoilla ja mistä syistä kääntäjät käyttävät WWW:tä työnsä apuna.
Tutkimuksen teoreettisena ja empiirisenä viitekehyksenä käytetään yhdistelmää Ellisin (1993) ja Leckien ym. (1996) ammatillisen tiedonhankinnan malleista. Kääntäjän tiedontarpeita tarkastellaan Neubertin (2000) primaaristen käännöskompetenssien pohjalta.
Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla WWW-lomakekyselyllä. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista metodia: kyselyn kvantitatiivisen osuuden tuloksia pyrittiin selventämään ja syventämään avoimilla kysymyksillä. Kyselytutkimukseen osallistui 158 kääntäjää.
Tutkimus osoitti, että Internet on noussut kääntäjien tärkeimmäksi yksittäiseksi tiedonlähteeksi. Tärkeimmät syyt WWW:n käyttöön kääntämisen apuvälineenä olivat käytön nopeus ja helppous sekä saatavilla olevan tiedon monipuolisuus ja ajantasaisuus. WWW:n yleisin käyttötapa oli praktisen tiedon etsintä sanahakukoneen avulla. Vastaajat olivat hyvin selvillä myös muista WWW:n käyttötavoista, ainoastaan WWW:n tietokantalähteiden tuntemus ja käyttö oli vähäistä. WWW-palveluista vain online-käännösohjelmia pidettiin työkäyttöön soveltumattomina.
Avainsanat: kääntäminen, WWW, Internet, tiedonhaku, ammatillinen tiedonhankinta
Tutkimuksen teoreettisena ja empiirisenä viitekehyksenä käytetään yhdistelmää Ellisin (1993) ja Leckien ym. (1996) ammatillisen tiedonhankinnan malleista. Kääntäjän tiedontarpeita tarkastellaan Neubertin (2000) primaaristen käännöskompetenssien pohjalta.
Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla WWW-lomakekyselyllä. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista metodia: kyselyn kvantitatiivisen osuuden tuloksia pyrittiin selventämään ja syventämään avoimilla kysymyksillä. Kyselytutkimukseen osallistui 158 kääntäjää.
Tutkimus osoitti, että Internet on noussut kääntäjien tärkeimmäksi yksittäiseksi tiedonlähteeksi. Tärkeimmät syyt WWW:n käyttöön kääntämisen apuvälineenä olivat käytön nopeus ja helppous sekä saatavilla olevan tiedon monipuolisuus ja ajantasaisuus. WWW:n yleisin käyttötapa oli praktisen tiedon etsintä sanahakukoneen avulla. Vastaajat olivat hyvin selvillä myös muista WWW:n käyttötavoista, ainoastaan WWW:n tietokantalähteiden tuntemus ja käyttö oli vähäistä. WWW-palveluista vain online-käännösohjelmia pidettiin työkäyttöön soveltumattomina.
Avainsanat: kääntäminen, WWW, Internet, tiedonhaku, ammatillinen tiedonhankinta