Omintakeinen, yksinkertainen ja kansainvälinen. Television ohjelmaformaatti versioitavana kulttuurituotteena
JALKANEN, ANNA (2006)
JALKANEN, ANNA
2006
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-08-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15986
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15986
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani television ohjelmaformaatteja, ja pyrin selvittämään, millaisia ominaisuuksia formaatilta vaaditaan, jotta se voisi toimia maasta ja kulttuurista toiseen siirtyvänä, versioitavana televisiotuotteena. Näkökulmani on tuotannollinen. Kysyn, miten formaatteja kehitetään, millainen formaatti menestyy ja miten formaatti eroaa vain yksille markkinoille tarkoitetusta televisio-ohjelmasta.
Pureudun aiheeseen tapaustutkimuksen avulla, ja esimerkkitapauksena ruodin tuotantoyhtiö Broadcastersin ja MTV Interactiven kehittämää G5-tietokilpailuformaattia, johon kuuluu tv-visan lisäksi mobiilipeli. Tapaustutkimuksen puitteissa hyödynnän aineiston hankinnassa haastattelua ja aineiston puinnissa laadullista sisällönanalyysiä. Aineistoni muodostuu neljästä haastattelusta, yhdestä sähköpostihaastattelusta sekä G5-formaattiin liittyvästä kirjallisesta ja auditiivisesta materiaalista.
Formaattiteollisuus on suhteellisen tuore ilmiö. Sen synnyn taustalla on televisiossa viime vuosikymmenien aikana tapahtuneet syvät rakennemuutokset, joiden seurauksena televisiotoimintaa määrittäväksi periaatteeksi on myös julkisen palvelun televisiossa muotoutunut taloudellinen tuottavuus. Julkisen palvelun television monopolia tukeneen sääntelyn murtuminen toi tv-kentälle uudet, yksityiset toimijat. Tästä seurannut kilpailun koveneminen pakotti sekä uudet että vanhat tv-yhtiöt tarjoamaan yhä enemmän ohjelmatunteja. Koska tuotantobudjetit eivät kasvaneet ohjelma-ajan kanssa samaa tahtia, oli pakko keksi uusia, kustannustehokkaita tapoja houkutella katsojia. Rajojen avautumisen myötä kansainväliset raha- ja ohjelmavirrat laajenivat, mikä edesauttoi formaattien syntyä. Ohjelmaformaatit ovat yksi vastaus suurten katsojalukujen, pitkälle viedyn ennustettavuuden ja tehokkaan tuotannon yhtälössä.
Formaateissa on olennaista jo testatun menestyksen siirtäminen uusille markkina-alueilla, mikä edellyttää formaatilta mahdollisimman suurta sopeutuvuutta erilaisiin kieli-, kulttuuri- ja tuotantoympäristöihin. Formaatin kehittämisessä pyritään universaaliin kiinnostavuuteen, jota tavoitellaan yksinkertaisella, omaperäisellä ja konkreettisella idealla sekä toistettavalla, kustannustehokkaalla ja laadukkaalla toteutuksella. Formaatti voidaan tehdä joko suoraan formaatiksi tai valmiin, kotimarkkinoille tarkoitetun ohjelman kautta formatisoiden. Molemmissa prosesseissa on keskeistä eritellä ohjelman idean ja rakenteen kannalta keskeiset elementit, joista rakennettua runkoa toistamalla voidaan toistaa koko ohjelma.
Formaatti asettuu kiinnostavasti lokaalin ja globaalin rajalle. Lähtökohtaisesti formaatti on isänmaaton ja kansainvälinen, mutta jotta siitä tehdyt ohjelmaversiot menestyisivät, ne on paikallistettava kuhunkin kulttuurin sopivaksi. Näin ollen formaatti konkretisoi glokalisaation ja linkittää ylikansalliset taloudelliset intressit kansallisiin merkityksiin. Formaatti seilaa toisaalta talouden ja kulttuurin ja toisaalta globaalin ja paikallisen risteyksessä.
Pureudun aiheeseen tapaustutkimuksen avulla, ja esimerkkitapauksena ruodin tuotantoyhtiö Broadcastersin ja MTV Interactiven kehittämää G5-tietokilpailuformaattia, johon kuuluu tv-visan lisäksi mobiilipeli. Tapaustutkimuksen puitteissa hyödynnän aineiston hankinnassa haastattelua ja aineiston puinnissa laadullista sisällönanalyysiä. Aineistoni muodostuu neljästä haastattelusta, yhdestä sähköpostihaastattelusta sekä G5-formaattiin liittyvästä kirjallisesta ja auditiivisesta materiaalista.
Formaattiteollisuus on suhteellisen tuore ilmiö. Sen synnyn taustalla on televisiossa viime vuosikymmenien aikana tapahtuneet syvät rakennemuutokset, joiden seurauksena televisiotoimintaa määrittäväksi periaatteeksi on myös julkisen palvelun televisiossa muotoutunut taloudellinen tuottavuus. Julkisen palvelun television monopolia tukeneen sääntelyn murtuminen toi tv-kentälle uudet, yksityiset toimijat. Tästä seurannut kilpailun koveneminen pakotti sekä uudet että vanhat tv-yhtiöt tarjoamaan yhä enemmän ohjelmatunteja. Koska tuotantobudjetit eivät kasvaneet ohjelma-ajan kanssa samaa tahtia, oli pakko keksi uusia, kustannustehokkaita tapoja houkutella katsojia. Rajojen avautumisen myötä kansainväliset raha- ja ohjelmavirrat laajenivat, mikä edesauttoi formaattien syntyä. Ohjelmaformaatit ovat yksi vastaus suurten katsojalukujen, pitkälle viedyn ennustettavuuden ja tehokkaan tuotannon yhtälössä.
Formaateissa on olennaista jo testatun menestyksen siirtäminen uusille markkina-alueilla, mikä edellyttää formaatilta mahdollisimman suurta sopeutuvuutta erilaisiin kieli-, kulttuuri- ja tuotantoympäristöihin. Formaatin kehittämisessä pyritään universaaliin kiinnostavuuteen, jota tavoitellaan yksinkertaisella, omaperäisellä ja konkreettisella idealla sekä toistettavalla, kustannustehokkaalla ja laadukkaalla toteutuksella. Formaatti voidaan tehdä joko suoraan formaatiksi tai valmiin, kotimarkkinoille tarkoitetun ohjelman kautta formatisoiden. Molemmissa prosesseissa on keskeistä eritellä ohjelman idean ja rakenteen kannalta keskeiset elementit, joista rakennettua runkoa toistamalla voidaan toistaa koko ohjelma.
Formaatti asettuu kiinnostavasti lokaalin ja globaalin rajalle. Lähtökohtaisesti formaatti on isänmaaton ja kansainvälinen, mutta jotta siitä tehdyt ohjelmaversiot menestyisivät, ne on paikallistettava kuhunkin kulttuurin sopivaksi. Näin ollen formaatti konkretisoi glokalisaation ja linkittää ylikansalliset taloudelliset intressit kansallisiin merkityksiin. Formaatti seilaa toisaalta talouden ja kulttuurin ja toisaalta globaalin ja paikallisen risteyksessä.