Me olemme Hesarissa töissä - emme missään konsernissa : Miten yhteistyöhön suhtaudutaan ja varaudutaan?
NIEMINEN, MARTTA (2006)
NIEMINEN, MARTTA
2006
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-06-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15944
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15944
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma käsittelee konserniyhteistyötä SanomaWSOY:ssä. Tarkasteltavana on erityisesti Helsingin Sanomien ja Nelosen uutisten yhteistyö europarlamenttivaalien yhteydessä vuonna 2004. Helsingin Sanomille tämä oli ensimmäinen merkittävä yhteistyöprojekti tv-kanavan kanssa. Pilottiprojektin onnistumista seurattiin tarkasti myös Sanoma Osakeyhtiön ja Nelosen johdossa. Yhteistyö Helsingin Sanomien ja Nelosen toimittajien sekä projektin vetäjien välillä sujui hyvin, mutta projekti herätti paljon epävarmuutta ja kysymyksiä.
Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtaja sekä Helsingin Sanomien päätoimittajat saivat eurovaaliprojektista vauhtia yhteistyöneuvottelujen tutkimiseen Nelosen kanssa. Helsingin Sanomille yhteistyö muiden viestinten kanssa on ollut hankalaa johtuen paljolti vahvasta ja itsetuntoisesta kulttuurista ja merkittävästä asemasta markkinoilla. Johdon haastatteluissa joulukuussa 2004 ja alkutalvella 2005 yhteistyö ja monikanava-ajattelu nousivat kuitenkin vahvasti esille. Helsingin Sanomien toimittajilla oli samaan aikaan vallalla käsitys, että ainakaan Helsingin Sanomien johto ei ole yhteistyöstä kovinkaan kiinnostunut. Toimittajat kaipasivat avointa keskustelu- ja tiedotuskulttuuria, jossa pohdittaisiin yhteistyönäkymiä.
Toimittajat niin Helsingin Sanomissa kuin Nelosellakin olivat pääosin tyytyväisiä yhteistyöhön ja valmiita uusiin projekteihin erityiskorvauksilla, mutta ”jokapaikanhöyliksi” eli moniosaajiksi, jotka tuottavat uutisia sekä lehteen että televisioon, ei halunnut yksikään haastatelluista kymmenestä toimittajasta. Myönteisimmin yhteistyöhön suhtautuivat nuorimmat toimittajat ja naiset sekä Nelosella työskentelevät. Monet uskoivat, että nuorempi sukupolvi voi toki olla valmis ”vaikka mihin” eli tekemään juttuja useaan eri viestimeen. Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ennusti, että vuosikymmenen loppuun mennessä iso osa Helsingin Sanomien toimittajista ”tekee monimediaa”.
Asiasanat: konserniyhteistyö, monikanava, monimedia, moniosaaja
Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtaja sekä Helsingin Sanomien päätoimittajat saivat eurovaaliprojektista vauhtia yhteistyöneuvottelujen tutkimiseen Nelosen kanssa. Helsingin Sanomille yhteistyö muiden viestinten kanssa on ollut hankalaa johtuen paljolti vahvasta ja itsetuntoisesta kulttuurista ja merkittävästä asemasta markkinoilla. Johdon haastatteluissa joulukuussa 2004 ja alkutalvella 2005 yhteistyö ja monikanava-ajattelu nousivat kuitenkin vahvasti esille. Helsingin Sanomien toimittajilla oli samaan aikaan vallalla käsitys, että ainakaan Helsingin Sanomien johto ei ole yhteistyöstä kovinkaan kiinnostunut. Toimittajat kaipasivat avointa keskustelu- ja tiedotuskulttuuria, jossa pohdittaisiin yhteistyönäkymiä.
Toimittajat niin Helsingin Sanomissa kuin Nelosellakin olivat pääosin tyytyväisiä yhteistyöhön ja valmiita uusiin projekteihin erityiskorvauksilla, mutta ”jokapaikanhöyliksi” eli moniosaajiksi, jotka tuottavat uutisia sekä lehteen että televisioon, ei halunnut yksikään haastatelluista kymmenestä toimittajasta. Myönteisimmin yhteistyöhön suhtautuivat nuorimmat toimittajat ja naiset sekä Nelosella työskentelevät. Monet uskoivat, että nuorempi sukupolvi voi toki olla valmis ”vaikka mihin” eli tekemään juttuja useaan eri viestimeen. Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ennusti, että vuosikymmenen loppuun mennessä iso osa Helsingin Sanomien toimittajista ”tekee monimediaa”.
Asiasanat: konserniyhteistyö, monikanava, monimedia, moniosaaja