Suuhygienistikoulutuksen kehittäminen ekspansiivisen oppimisnäkemyksen ohjaamana
ROOS, MARJA; KETO, ANU (2006)
ROOS, MARJA
KETO, ANU
2006
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15805
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15805
Tiivistelmä
Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena oli kehittää Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian suuhygienistikoulutuksen toteutusta ekspansiivisen oppimisnäkemyksen ohjaamana. Tavoitteena oli kehittää sellaisia pedagogisia toimintatapoja, jotka tuottavat kehittävää siirtovaikutusta ja edistävät suuhygienistiopiskelijan yhteisölliseen, kehittävään asiantuntijuuteen oppimista. Tutkimusongelmina olivat: Millaista suun terveydenhoitotyön oppiminen on ollut suuhygienistikoulutuksessa Helsingissä vuosina 1976-2000 ja millaista on ekspansiivisen oppimisnäkemyksen ohjaama suun terveydenhoitotyön oppiminen suuhygienistikoulutuksessa?
Tutkimus toteutettiin kehittävän työntutkimuksen menetelmällä, joka etenee syklimäisesti vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa hahmotettiin suuhygienistikoulutuksen nykyisen toimintatavan etnografiset ongelmat. Ne ilmenivät opetussuunnitelman tietoperustan sirpalemaisuutena ja irrallisuutena suuhygienistiltä edellytettävästä osaamisesta. Seuraavaksi analysoitiin suuhygienistikoulutuksen eri vaiheiden kehityshistoriaa ja hahmotettiin toiminnan ristiriidat. Ne liittyivät oppimisen kehittävän siirtovaikutuksen tuottamiseen. Kolmannessa vaiheessa kehitettiin uudenlaisia pedagogisia toimintatapoja, jotka tuottavat kehittävää siirtovaikutusta ja edistävät yhteisöllisen asiantuntijuuden oppimista. Tieto-opillisen perustan vahvistamiseksi kehitettiin käsitteet - näyttöön perustuva suun terveydenhoitotyö ja yhteisöllinen suun terveydenhoitotyö sekä operationalisoitiin käsite oppimisstudio kuvaamaan opiskelijan, koulun ja työelämän rajanylityspaikalla tapahtuvaa oppimista. Oppimisen siirtymisen edistämiseksi integoitiin hoitotieteellistä tietoa suun terveydenhoitotyöhön ja koko koulutuksen aikainen oppiminen organisoitiin kehittävää siirtovaikutusta tuottaviksi prosesseiksi. Lisäksi kehitettiin koulutuksen ja työelämän yhteistyökumppaneiden rajoja ylittävää oppimista. Metakognitiotaitojen edistämiseksi kehitettiin resentraatio-tyyppisen reflektion käytänteitä. Neljännessä vaiheessa arvioitiin koko hankkeen aikana toteutettuja pedagogisia toimintatapoja. Arviointi osoitti, että suuhygienistiopiskelijat, suuhygienistikoulutus ja työelämän yhteistyökumppanit ovat oppineet yhteisöllistä, horisontaalista asiantuntijuutta.
Tutkimustuloksina ilmeni, että ekspansiivisen oppimisnäkemyksen ohjaamana suun terveydenhoitotyön oppiminen laajeni suuhygienistiopiskelijan, suun terveydenhuollon koulutusohjelman ja työelämän yhteistyönä tapahtuvaksi toiminnaksi. Johtopäätöksenä kehittämistyöstä voidaan todeta, että ekspansiivinen oppimisnäkemys teoreettisena viitekehyksenä mahdollistaa suuhygienistiopiskelijan oppimisen suun terveydenhoitotyön kehittävään asiantuntijuuteen. Tähän koulutustehtävään integroituneena se mahdollistaa myös ammattikorkeakoululain edellyttämän työelämän aluekehitys- sekä tutkimus- ja kehittämistehtävän.
Asiasanat: suuhygienistikoulutus, suun terveydenhoitotyö, ekspansiivinen oppiminen, kehittävän työntutkimus, kehittävä siirtovaikutus
Tutkimus toteutettiin kehittävän työntutkimuksen menetelmällä, joka etenee syklimäisesti vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa hahmotettiin suuhygienistikoulutuksen nykyisen toimintatavan etnografiset ongelmat. Ne ilmenivät opetussuunnitelman tietoperustan sirpalemaisuutena ja irrallisuutena suuhygienistiltä edellytettävästä osaamisesta. Seuraavaksi analysoitiin suuhygienistikoulutuksen eri vaiheiden kehityshistoriaa ja hahmotettiin toiminnan ristiriidat. Ne liittyivät oppimisen kehittävän siirtovaikutuksen tuottamiseen. Kolmannessa vaiheessa kehitettiin uudenlaisia pedagogisia toimintatapoja, jotka tuottavat kehittävää siirtovaikutusta ja edistävät yhteisöllisen asiantuntijuuden oppimista. Tieto-opillisen perustan vahvistamiseksi kehitettiin käsitteet - näyttöön perustuva suun terveydenhoitotyö ja yhteisöllinen suun terveydenhoitotyö sekä operationalisoitiin käsite oppimisstudio kuvaamaan opiskelijan, koulun ja työelämän rajanylityspaikalla tapahtuvaa oppimista. Oppimisen siirtymisen edistämiseksi integoitiin hoitotieteellistä tietoa suun terveydenhoitotyöhön ja koko koulutuksen aikainen oppiminen organisoitiin kehittävää siirtovaikutusta tuottaviksi prosesseiksi. Lisäksi kehitettiin koulutuksen ja työelämän yhteistyökumppaneiden rajoja ylittävää oppimista. Metakognitiotaitojen edistämiseksi kehitettiin resentraatio-tyyppisen reflektion käytänteitä. Neljännessä vaiheessa arvioitiin koko hankkeen aikana toteutettuja pedagogisia toimintatapoja. Arviointi osoitti, että suuhygienistiopiskelijat, suuhygienistikoulutus ja työelämän yhteistyökumppanit ovat oppineet yhteisöllistä, horisontaalista asiantuntijuutta.
Tutkimustuloksina ilmeni, että ekspansiivisen oppimisnäkemyksen ohjaamana suun terveydenhoitotyön oppiminen laajeni suuhygienistiopiskelijan, suun terveydenhuollon koulutusohjelman ja työelämän yhteistyönä tapahtuvaksi toiminnaksi. Johtopäätöksenä kehittämistyöstä voidaan todeta, että ekspansiivinen oppimisnäkemys teoreettisena viitekehyksenä mahdollistaa suuhygienistiopiskelijan oppimisen suun terveydenhoitotyön kehittävään asiantuntijuuteen. Tähän koulutustehtävään integroituneena se mahdollistaa myös ammattikorkeakoululain edellyttämän työelämän aluekehitys- sekä tutkimus- ja kehittämistehtävän.
Asiasanat: suuhygienistikoulutus, suun terveydenhoitotyö, ekspansiivinen oppiminen, kehittävän työntutkimus, kehittävä siirtovaikutus