Lääketieteen opiskelijoiden Medline-hakuprosessin tuloksellisuus kliinisen ongelmanratkaisun yhteydessä
HUUSKONEN, SAILA (2006)
HUUSKONEN, SAILA
2006
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15791
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15791
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lääketieteen opiskelijoiden Medline-hakutaktiikoiden yhteyttä haun tuloksellisuuteen kliinisen tehtävän suorituksen yhteydessä. Tuloksellisuutta tarkastellaan koko hakuprosessin ja tehtävän suorituksen ajalta. Ensimmäisessä vaiheessa tuloksellisuutta arvioidaan heti haun jälkeen tehtyjen viitevalintojen perusteella. Oleellisinta työssä on kuitenkin tutkia, missä määrin löytyneitä viitteitä käytetään kirjallisen työn lähteinä. Tutkimuksen sivutehtävinä on kuvata opiskelijoiden hakutaktiikoiden ja termien käyttöä sekä tarkastella onko aihetuntemuksella ja hakukokemuksella yhteyttä taktiikoiden käyttöön ja haun tuloksellisuuteen.
Tutkimuksen aineistona ovat lääketieteen kolmannen vuosikurssin näyttöön perustuvan lääketieteen kirjalliset tehtävät ja niihin liitetyt Medline-tiedonhakutulosteet, joissa näkyvät niin käytetyt termit ja taktiikat kuin myös viitevalinnat. Käytössä ovat myös opettajien tenttiarvioinnit. Tutkimusaineisto koostuu 42 kirjallisesta työstä. Tutkimusmenetelmät ovat kvantitatiivisia. Aineistoa kuvaillaan tilastollisilla tunnusluvuilla kuten minimi-, maksimi- ja keskiarvoilla. Ryhmien välisiä eroja tutkitaan ei-parametristen testien avulla ja hakutaktiikoiden ja tuloksellisuuden yhteyttä Pearsonin korrelaation avulla.
Hakujen tarkkuus pieneni huomattavasti lähteiden hyödyntämisprosessin aikana. Vain pienellä osalla löytyneistä viitteistä oli käyttöarvoa lopullisessa työssä. Parallel-taktiikoista erityisesti asiasanojen räjäytys kasvatti lopputulosjoukon kokoa ja heikensi tarkkuutta. Haut näyttävät ainakin jossain määrin hyödyttäneen ongelmanratkaisussa, sillä suurin osa opiskelijoista arvioi hakunsa työn kannalta hyödylliseksi. Kirjallisia töitä arvioivat opettajat pitivät opiskelijoiden hakuja hyvinä. Opettajien arvioilla ei ollut yhteyttä perinteisiin tuloksellisuusmittareihin. Ha'uissa yleisimmin käytetty taktiikka oli intersect-taktiikka, jonka ohella parallel-taktiikoita käytettiin verraten hyvin aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Hakujen virheet liittyivät lähinnä sanaston käyttöön. Aihetuntemuksen ja hakukokemuksen mukaisissa ryhmissä ei ollut juurikaan merkitseviä eroja hakutaktiikoiden käytössä tai hakujen tuloksellisuudessa.
Tutkimuksessa hakujen arvioinnissa käytettiin monipuolista tulosmittaristoa. Hakujen arviointi kannattaa ulottaa aina tehtävän suoritusprosessin loppuun asti, koska vasta silloin nähdään haun todellinen arvo työn kannalta. Sanaston tarjoaman tuen ja opastuksen avulla on todennäköisesti mahdollista välttää ainakin osa sanastoon liittyvistä hakuvirheistä.
Asiasanat: tiedonhaku, viitteet, näyttöön perustuva lääketiede, opiskelijat, Medline
Tutkimuksen aineistona ovat lääketieteen kolmannen vuosikurssin näyttöön perustuvan lääketieteen kirjalliset tehtävät ja niihin liitetyt Medline-tiedonhakutulosteet, joissa näkyvät niin käytetyt termit ja taktiikat kuin myös viitevalinnat. Käytössä ovat myös opettajien tenttiarvioinnit. Tutkimusaineisto koostuu 42 kirjallisesta työstä. Tutkimusmenetelmät ovat kvantitatiivisia. Aineistoa kuvaillaan tilastollisilla tunnusluvuilla kuten minimi-, maksimi- ja keskiarvoilla. Ryhmien välisiä eroja tutkitaan ei-parametristen testien avulla ja hakutaktiikoiden ja tuloksellisuuden yhteyttä Pearsonin korrelaation avulla.
Hakujen tarkkuus pieneni huomattavasti lähteiden hyödyntämisprosessin aikana. Vain pienellä osalla löytyneistä viitteistä oli käyttöarvoa lopullisessa työssä. Parallel-taktiikoista erityisesti asiasanojen räjäytys kasvatti lopputulosjoukon kokoa ja heikensi tarkkuutta. Haut näyttävät ainakin jossain määrin hyödyttäneen ongelmanratkaisussa, sillä suurin osa opiskelijoista arvioi hakunsa työn kannalta hyödylliseksi. Kirjallisia töitä arvioivat opettajat pitivät opiskelijoiden hakuja hyvinä. Opettajien arvioilla ei ollut yhteyttä perinteisiin tuloksellisuusmittareihin. Ha'uissa yleisimmin käytetty taktiikka oli intersect-taktiikka, jonka ohella parallel-taktiikoita käytettiin verraten hyvin aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Hakujen virheet liittyivät lähinnä sanaston käyttöön. Aihetuntemuksen ja hakukokemuksen mukaisissa ryhmissä ei ollut juurikaan merkitseviä eroja hakutaktiikoiden käytössä tai hakujen tuloksellisuudessa.
Tutkimuksessa hakujen arvioinnissa käytettiin monipuolista tulosmittaristoa. Hakujen arviointi kannattaa ulottaa aina tehtävän suoritusprosessin loppuun asti, koska vasta silloin nähdään haun todellinen arvo työn kannalta. Sanaston tarjoaman tuen ja opastuksen avulla on todennäköisesti mahdollista välttää ainakin osa sanastoon liittyvistä hakuvirheistä.
Asiasanat: tiedonhaku, viitteet, näyttöön perustuva lääketiede, opiskelijat, Medline