"COME AND CATCH ME IF YOU CAN" Minä ja arvoituksellinen toinen Virginia Woolfin kirjallisessa maailmassa
LEIMUMÄKI, ANNA (2006)
LEIMUMÄKI, ANNA
2006
Yleinen kirjallisuustiede - Comparative Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15745
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15745
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee toisen ja todellisuuden kohtaamisen teemaa Virginia Woolfin kolmessa novellissa kerronnan, tarinan ja lukemistapahtuman tasoilla. Kohdeteksteinä ovat novellit ”An Unwritten Novel” (1920), ”Moments of Being: ´Slater´s Pins Have No Points`” (1928) ja “The Lady in the Looking-Glass: A Reflection” (1929). Kokonaisuuteen sisältyvät tasot muodostuvat tässä tutkimuksessa erilaisten subjektien välisistä vuorovaikutuksellisista suhteista: kerronta kertojan ja henkilöhahmojen, tarina eri henkilöiden ja lukeminen tekstin (kerronnan ja tarinan) ja lukijan välillä. Jokaisella subjektilla on oma ääni, jolla osallistuu vuorovaikutukseen toisten kanssa. Eri tasot äänineen kietoutuvat yhteen, avaavat ja selittävät toisiaan lukukokemuksessa. Tekijä piilee tekstin taustalla; käsittelen novelleista teeman kautta esiin nousevia kysymyksiä myös yhdessä Woolfin muun kirjallisen tuotannon kanssa. Kerronnan ohella novellitekstejä jäsentävät teeman suhteen symboliset kehykset, käsitteet tai kertomukset, jotka kokoavat tekstitapahtumia yhteen ja avaavat lukijalle näkökulman tekstin maailmaan.
Lähestyn novelleja aluksi kerronnan teorian kautta. Metodissa yhdistyvät klassisen narratologian puhekategoriat uudemman, lähinnä kognitiivisen narratologian käsityksiin kerronnasta. Kertojan ja henkilöhahmon välinen kerrontaan rakentuva suhde kuvaa ja avaa novelleissa tarinan päähenkilön ja hänen ajatustensa kohteena olevan toisen henkilön välistä suhdetta. Toisen ihmisen kohtaaminen aiheuttaa novelleissa tilanteen, jossa päähenkilö joutuu kohtamaan myös itsessään olevan toiseuden, vierauden. Novellit kuvaavat, kuinka eri lähtökohdista omaa ja toisen todellisuutta voi lähestyä ja mihin erilaiset lähestymistavat johtavat. Samalla lukijaa houkutellaan samankaltaisten luku- ja tulkintatapoihin liittyvien subjektiutta ja toiseutta koskevien kysymysten eteen.
Novellissa ”An Unwritten Novel” Woolf keskittyy kuvaamaan fiktiivisen mielen toimintatapaa minä-kertojan avulla. Novelli pyrkii imitoimaan ajattelevan mielen kokemuksellista toimintaa. Päähenkilö rakentaa näennäisen tarinan toisesta naisesta, mutta puhuu todellisuudessa itsestään: toinen avaa mahdollisuuden oman todellisuuden kohtaamiseen. ”Moments of Being” kuvaa päähenkilön mielensisäistä maailma kolmannen persoonan kertojan avulla ja käyttää kerrontaa hajauttavia keinoja kuvatessaan erilaisia mieleen nousevia ajatuksia, muistoja ja tunteita. Novellissa avautuu mahdollisuus toisen ja toiseuden koskettavaan kohtaamiseen. Novellissa ”The Lady in the Looking-Glass” kertojan näkyvä rooli on pyritty häivyttämään, mutta piilosta puhuu henkilöhahmon ohella toinen ääni. Novellissa kiteytyy tutkielmani teema: päähenkilö pohtii, kaksiäänisen kerronnan avulla kuvattuna, eri tapoja toisen ja todellisuuden kohtaamiseen.
Asiasanat: Woolf, narratologia, henkilöhahmo, tajunnankuvaus, minä, toinen, lukija
Lähestyn novelleja aluksi kerronnan teorian kautta. Metodissa yhdistyvät klassisen narratologian puhekategoriat uudemman, lähinnä kognitiivisen narratologian käsityksiin kerronnasta. Kertojan ja henkilöhahmon välinen kerrontaan rakentuva suhde kuvaa ja avaa novelleissa tarinan päähenkilön ja hänen ajatustensa kohteena olevan toisen henkilön välistä suhdetta. Toisen ihmisen kohtaaminen aiheuttaa novelleissa tilanteen, jossa päähenkilö joutuu kohtamaan myös itsessään olevan toiseuden, vierauden. Novellit kuvaavat, kuinka eri lähtökohdista omaa ja toisen todellisuutta voi lähestyä ja mihin erilaiset lähestymistavat johtavat. Samalla lukijaa houkutellaan samankaltaisten luku- ja tulkintatapoihin liittyvien subjektiutta ja toiseutta koskevien kysymysten eteen.
Novellissa ”An Unwritten Novel” Woolf keskittyy kuvaamaan fiktiivisen mielen toimintatapaa minä-kertojan avulla. Novelli pyrkii imitoimaan ajattelevan mielen kokemuksellista toimintaa. Päähenkilö rakentaa näennäisen tarinan toisesta naisesta, mutta puhuu todellisuudessa itsestään: toinen avaa mahdollisuuden oman todellisuuden kohtaamiseen. ”Moments of Being” kuvaa päähenkilön mielensisäistä maailma kolmannen persoonan kertojan avulla ja käyttää kerrontaa hajauttavia keinoja kuvatessaan erilaisia mieleen nousevia ajatuksia, muistoja ja tunteita. Novellissa avautuu mahdollisuus toisen ja toiseuden koskettavaan kohtaamiseen. Novellissa ”The Lady in the Looking-Glass” kertojan näkyvä rooli on pyritty häivyttämään, mutta piilosta puhuu henkilöhahmon ohella toinen ääni. Novellissa kiteytyy tutkielmani teema: päähenkilö pohtii, kaksiäänisen kerronnan avulla kuvattuna, eri tapoja toisen ja todellisuuden kohtaamiseen.
Asiasanat: Woolf, narratologia, henkilöhahmo, tajunnankuvaus, minä, toinen, lukija