Kuolevan hoitotyötä koskevat kirjalliset ohjeet
RIDANPÄÄ, SOILE (2006)
RIDANPÄÄ, SOILE
2006
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15712
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15712
Tiivistelmä
Pro gradu tutkielman tarkoituksena oli kuvata kuolevan hoitotyöhön liittyviä kirjallisia ohjeita, joita käytetään erilaisissa hoitopaikoissa. Aihetta tarkasteltiin hoitohenkilöstön näkökulmasta suomalaisessa kulttuurissa. Tutkimustehtävinä oli kuvata ohjeiden keskeinen sisältö ja muodostaa malli, jota voidaan hyödyntää kuolevan hoitotyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Aineisto koostui 11 erilaisesta kuolevan hoitoa käsittelevästä ohjeistosta ja se analysoitiin laadullisella sisällön erittelyllä pelkistäen, ryhmitellen ja abstrahoiden aineistoa induktiivisesti.
Kuolevan kohtaamisessa korostui potilaan henkinen ja fyysinen huolenpito, joka ilmeni potilaan yksilöllisyyden, toiveiden, läheisyyden ja turvallisuuden tarpeiden huomioimisena. Siihen kuuluivat myös potilaan perustarpeiden, erilaisten oireiden ja kipujen hoitaminen. Potilaan läheisten mahdollisuus osallistua kuolevan hoitoon, asianmukainen hoitoympäristö ja omahoitajan myönteinen asenne läheisiä kohtaan kuvasivat hoidon perhekeskeisyyttä. Kuolevan hoitotyö nähtiin vaativana ja vaikeana hoitotyön alueena. Siten hoitohenkilöstön jaksamisen tukeminen ja kuolevan hoidossa tarvittavien taitojen kehittäminen esimerkiksi koulutuksen avulla korostuivat ohjeissa. Potilaan lähestyvää kuolemaa ennakoivien ja kuolemaan liittyvien merkkien havainnoiminen tulivat esille osana kuolevan hoitotyötä. Hoitohenkilöstön tulee myös tiedottaa potilaan kuolemasta eri tahoille, kuten lääkärille ja läheisille. Vainajan hyvästely on osa läheisten surutyötä. Siten läheiset tarvitsevat rauhallisen ympäristön, jossa he voivat hyvästellä vainajan. Surevien läheisten tuen tarvetta tulee arvioida myös potilaan kuoleman jälkeen. Tuki voi olla vertaistukea, ystävien, sukulaisten tai eri ammattiauttajien tukea. Vainajan saattaminen päättyy vainajan hautaamiseen. Kuolevan ja hänen läheistensä hoidon eettisyyttä kuvasivat ihmisarvon ja siten ihmisen perusoikeuksien kunnioittaminen. Kuolevan hoidon korkea osaaminen ei ole mahdollista ilman hoitotyön inhimillisen perustan ymmärtämistä. Kuolevan hoitotyön taustalla vaikuttavat myös lait, jotka turvaavat potilaan oikeuksia ja tahtoa. Potilaan henkilökohtaisen elämänkatsomuksen ja uskonnon huomioiminen hoidossa kuuluvat potilaan ja hänen läheistensä oikeudenmukaiseen kohteluun. Kuolevan hoitotyön sisältöä kuvaava malli sisältää ne asiat, jotka muodostavat kuolevan hoitotyön kokonaisuuden.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että kuolevan hoitotyöhön sisältyvät kuolevan potilaan ja hänen läheistensä hoito, vainajan saattaminen sekä kuolevan hoitotyön eettisen perustan ja lainsäädännön tunteminen. Tuloksia voidaan hyödyntää erilaisissa hoitopaikoissa, joissa toteutetaan ja kehitetään kuolevan hoitotyötä.
Avainsanat: kuoleva potilas, kirjalliset ohjeet, hoitohenkilöstö
Kuolevan kohtaamisessa korostui potilaan henkinen ja fyysinen huolenpito, joka ilmeni potilaan yksilöllisyyden, toiveiden, läheisyyden ja turvallisuuden tarpeiden huomioimisena. Siihen kuuluivat myös potilaan perustarpeiden, erilaisten oireiden ja kipujen hoitaminen. Potilaan läheisten mahdollisuus osallistua kuolevan hoitoon, asianmukainen hoitoympäristö ja omahoitajan myönteinen asenne läheisiä kohtaan kuvasivat hoidon perhekeskeisyyttä. Kuolevan hoitotyö nähtiin vaativana ja vaikeana hoitotyön alueena. Siten hoitohenkilöstön jaksamisen tukeminen ja kuolevan hoidossa tarvittavien taitojen kehittäminen esimerkiksi koulutuksen avulla korostuivat ohjeissa. Potilaan lähestyvää kuolemaa ennakoivien ja kuolemaan liittyvien merkkien havainnoiminen tulivat esille osana kuolevan hoitotyötä. Hoitohenkilöstön tulee myös tiedottaa potilaan kuolemasta eri tahoille, kuten lääkärille ja läheisille. Vainajan hyvästely on osa läheisten surutyötä. Siten läheiset tarvitsevat rauhallisen ympäristön, jossa he voivat hyvästellä vainajan. Surevien läheisten tuen tarvetta tulee arvioida myös potilaan kuoleman jälkeen. Tuki voi olla vertaistukea, ystävien, sukulaisten tai eri ammattiauttajien tukea. Vainajan saattaminen päättyy vainajan hautaamiseen. Kuolevan ja hänen läheistensä hoidon eettisyyttä kuvasivat ihmisarvon ja siten ihmisen perusoikeuksien kunnioittaminen. Kuolevan hoidon korkea osaaminen ei ole mahdollista ilman hoitotyön inhimillisen perustan ymmärtämistä. Kuolevan hoitotyön taustalla vaikuttavat myös lait, jotka turvaavat potilaan oikeuksia ja tahtoa. Potilaan henkilökohtaisen elämänkatsomuksen ja uskonnon huomioiminen hoidossa kuuluvat potilaan ja hänen läheistensä oikeudenmukaiseen kohteluun. Kuolevan hoitotyön sisältöä kuvaava malli sisältää ne asiat, jotka muodostavat kuolevan hoitotyön kokonaisuuden.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että kuolevan hoitotyöhön sisältyvät kuolevan potilaan ja hänen läheistensä hoito, vainajan saattaminen sekä kuolevan hoitotyön eettisen perustan ja lainsäädännön tunteminen. Tuloksia voidaan hyödyntää erilaisissa hoitopaikoissa, joissa toteutetaan ja kehitetään kuolevan hoitotyötä.
Avainsanat: kuoleva potilas, kirjalliset ohjeet, hoitohenkilöstö