Peruskoulun kuudesluokkalaisten sukupuolistuneet käsitykset käsityönopetuksesta
UUSI-KOKKO, ANNE (2006)
UUSI-KOKKO, ANNE
2006
Opettajankoulutuksen pätevöitymisohjelma - Supplementary Teacher Education Program
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-05-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15647
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15647
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä kuudennen luokan oppilailla oli sukupuolisuuden ja tasa-arvon merkityksestä käsityönopetuksessa ja käsityölajin valinnassa. Tarkoitus oli myös saada selville, millaisia käsityksiä kuudennen luokan oppilailla oli käsityön opetuksen sisällöistä.
Tutkimuksen menetelmänä oli kvalitatiivinen fenomenografinen lähestymistapa. Kohderyhmänä olivat kuudennen luokan oppilaat kolmesta eri koulusta Vaasassa. Kohderyhmästä jokainen (34 tyttöä, 35 poikaa) täydensi eläytymismenetelmällä kehyskertomuksen sisältävät osatarinat tarinaksi ja oppilaista kuusi osallistui puolistrukturoituun teemahaastatteluun. Haastattelussa oli neljä tyttöä, jotka olivat valinneet teknisen työn ja kaksi poikaa, jotka olivat valinneet tekstiilityön.
Tutkimukseen osallistuneiden oppilaiden käsitykset tasa-arvosta ja sukupuolisuudesta käsityönopetuksessa osoittautuivat tarinoiden mukaan enimmäkseen myönteisiksi. Sekä pojilla että tytöillä oli samansuuntaisia käsityksiä tasa-arvosta, mikä ilmeni opettajan tasapuolisena toimintana käsityötunneilla sukupuolesta riippumatta. Piilo-opetussuunnitelman vaikutus näkyi mm. opettajan erilaisena kohteluna sukupuolelle ei-tyypillisen käsityövalinnan tehneitä oppilaita kohtaan. Tarinoissa toivottiin opettajilta tasa-arvoisempaa opetusta ja kunnioitusta sekä arvostusta oppilaiden omia valintoja kohtaan. Lisäksi sekä tyttöjen että poikien toiveina käsityönopetukselle olivat mm. mukavat ja auttavat opettajat, vapaavalintaiset työt sekä koko alakoulun kestävä teknisen työn ja tekstiilityön opetus puolen vuoden jaksoissa. Vanhempien, kavereiden ja opettajien suhtautuminen sukupuolelle ei-tyypilliseen käsityövalintaan osoittautui sekä kielteisyyden että epäilyn ja ihmettelyn ohella suurimmaksi osaksi myönteiseksi.
Sekä tyttöjen että poikien yhteisiksi motivaatiotekijöiksi käsityövalinnoissa osoittautuivat käsityön hauskuus, valmistettava tuote tai valitun käsityölajin parempi hallinta. Käsityönopetuksesta katsottiin olevan hyötyä tulevassa ammatissa sekä vaatteiden ja käyttöesineiden valmistamistaidon omaksumisessa.
Avainsanat: käsityö, käsityönopetus, tekstiilityö, tekninen työ, sukupuoli, sukupuolelle
ei-tyypillinen valinta, tasa-arvo, piilo-opetussuunnitelma, motivaatiotekijät, arvot ja asenteet.
Tutkimuksen menetelmänä oli kvalitatiivinen fenomenografinen lähestymistapa. Kohderyhmänä olivat kuudennen luokan oppilaat kolmesta eri koulusta Vaasassa. Kohderyhmästä jokainen (34 tyttöä, 35 poikaa) täydensi eläytymismenetelmällä kehyskertomuksen sisältävät osatarinat tarinaksi ja oppilaista kuusi osallistui puolistrukturoituun teemahaastatteluun. Haastattelussa oli neljä tyttöä, jotka olivat valinneet teknisen työn ja kaksi poikaa, jotka olivat valinneet tekstiilityön.
Tutkimukseen osallistuneiden oppilaiden käsitykset tasa-arvosta ja sukupuolisuudesta käsityönopetuksessa osoittautuivat tarinoiden mukaan enimmäkseen myönteisiksi. Sekä pojilla että tytöillä oli samansuuntaisia käsityksiä tasa-arvosta, mikä ilmeni opettajan tasapuolisena toimintana käsityötunneilla sukupuolesta riippumatta. Piilo-opetussuunnitelman vaikutus näkyi mm. opettajan erilaisena kohteluna sukupuolelle ei-tyypillisen käsityövalinnan tehneitä oppilaita kohtaan. Tarinoissa toivottiin opettajilta tasa-arvoisempaa opetusta ja kunnioitusta sekä arvostusta oppilaiden omia valintoja kohtaan. Lisäksi sekä tyttöjen että poikien toiveina käsityönopetukselle olivat mm. mukavat ja auttavat opettajat, vapaavalintaiset työt sekä koko alakoulun kestävä teknisen työn ja tekstiilityön opetus puolen vuoden jaksoissa. Vanhempien, kavereiden ja opettajien suhtautuminen sukupuolelle ei-tyypilliseen käsityövalintaan osoittautui sekä kielteisyyden että epäilyn ja ihmettelyn ohella suurimmaksi osaksi myönteiseksi.
Sekä tyttöjen että poikien yhteisiksi motivaatiotekijöiksi käsityövalinnoissa osoittautuivat käsityön hauskuus, valmistettava tuote tai valitun käsityölajin parempi hallinta. Käsityönopetuksesta katsottiin olevan hyötyä tulevassa ammatissa sekä vaatteiden ja käyttöesineiden valmistamistaidon omaksumisessa.
Avainsanat: käsityö, käsityönopetus, tekstiilityö, tekninen työ, sukupuoli, sukupuolelle
ei-tyypillinen valinta, tasa-arvo, piilo-opetussuunnitelma, motivaatiotekijät, arvot ja asenteet.