Hiljaisen tiedon johtolankoja työnohjaajien merkityksenannoista Teemahaastattelulla 10 työnohjaajan kokemusperäisiä merkityksenantoja ryhmätyönohjauksesta
SIPILÄ, HELI (2006)
SIPILÄ, HELI
2006
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-05-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15612
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15612
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastelen ryhmän työnohjaajien henkilökohtaista hiljaista tietoa heidän toimintansa sanallisten merkitystenantojen kautta. Fenomenologiaan pakantuvan tutkimuksen analyysissä sovelsin straussilaista grounded theory -menetelmää. Muodostin aineistoa jäsentävän koodausjärjestelmän hiljaisen ja fokusoidun tiedon teoreettisen aineiston pohjalta. Jäsennys osoittautui hyödylliseksi hiljaisen tiedon olemuksen tarkastelussa. Tutkimuksen empiirisen aineiston keräsin puolistrukturoiduilla haastattelukeskusteluilla kymmeneltä työnohjaajalta. Haastateltavat olivat koulutettuja työnohjaajia, ammatiltaan psykologeja, sosiaalityöntekijöitä tai sairaanhoitajia ja heillä oli kokemusta useista ryhmätyönohjauksista. Koodausjärjestelmää hyödyntäen analysoin empiiristä aineistoa systemaattisesti tietokoneavusteisella laadullisen aineiston Atlas.ti-analysointiohjelmalla. Hiljaisen ja fokusoidun tiedon erottamiseksi muodostin ensimmäisen analyysivaiheen jälkeen viisi koodiperhettä. Jatkoanalyysi kohdentui eniten hiljaista tietoa sisältäviin koodiperheisiin neljä (henkilökohtaista ja kontekstisidonnaista, itsesäätelytietoon pohjautuvaa merkityksenantoa) ja viisi (tunnetietoon pohjautuvaa merkityksenantoa). Koodiperheiden neljä ja viisi tarkastelu osoitti työnohjaajakohtaisia määrällisiä eroja hiljaisen tiedon käytössä. Analyysin jatko-osa tarkentui neljään työnohjaajaan, joista kahdelle oli koodattu hiljaisen tiedon merkityksenantoja niukimmin ja kahdelle runsaimmin. Jatkoanalyysiä varten muodostin valittujen tapausten koodiperheisiin neljä ja viisi koodatuista merkityksenannoista työnohjaajatarinat, joiden eroja ja yhtäläisyyksiä tarkastelemalla pyrin tavoittamaan työnohjaajan hiljaisen tiedon sisällöllistä ilmentymää. Nimesin työnohjaajatarinat ohjaajien itse käyttämillä identiteettimetaforilla: Väinö Väistelijä, Kaarina Kaavamainen, Tuula Tunnelmaihminen ja Sonja Sormeilija. Työnohjaajatarinoihin koottujen hiljaisen tiedon ilmentymien kautta pyrin tavoittamaan ohjaajakohtaisia persoonallisia eroja työnohjaajien merkityksenannoissa.
Keskeisimpinä tuloksina hiljaisen tiedon eksplikoinnissa olen tavoittanut työnohjaukselle keskeisiä kykyjä ja taitoja sekä ohjaajan persoonallisia ominaisuuksia, kuten kunnioittava suhteutuminen ohjattaviin, monipuoliset taidot ryhmän puhumattomuuden murtamisessa sekä oman epäonnistumisen sietäminen. Lisäksi kyky sietää ja käsitellä ryhmässä ilmeneviä hankalia ja aggressiivisiakin tunteita provosoitumatta itse osoittautui merkittäväksi ohjaajan taidoksi. Työnohjaajakoulutuksessa korostetaan teoreettisten mallien lisäksi kokemuksellista oppimista, joka on keskeinen hiljaisen tiedon syntymisessä. Pelkkä koulutus ei silti näytä tuottavan kaikkia ohjaajan tarvitsemia kykyjä ja taitoja. Koska hiljainen tieto voi olla sekä hyödyllistä että haitallista, sen näkyväksi saattaminen tulisi entistä tehokkaammin huomioida myös työnohjaajakoulutuksessa.
Avainsanat: työnohjaus, työnohjaaja, hiljainen tieto, fenomenologia, grounded theory.
Keskeisimpinä tuloksina hiljaisen tiedon eksplikoinnissa olen tavoittanut työnohjaukselle keskeisiä kykyjä ja taitoja sekä ohjaajan persoonallisia ominaisuuksia, kuten kunnioittava suhteutuminen ohjattaviin, monipuoliset taidot ryhmän puhumattomuuden murtamisessa sekä oman epäonnistumisen sietäminen. Lisäksi kyky sietää ja käsitellä ryhmässä ilmeneviä hankalia ja aggressiivisiakin tunteita provosoitumatta itse osoittautui merkittäväksi ohjaajan taidoksi. Työnohjaajakoulutuksessa korostetaan teoreettisten mallien lisäksi kokemuksellista oppimista, joka on keskeinen hiljaisen tiedon syntymisessä. Pelkkä koulutus ei silti näytä tuottavan kaikkia ohjaajan tarvitsemia kykyjä ja taitoja. Koska hiljainen tieto voi olla sekä hyödyllistä että haitallista, sen näkyväksi saattaminen tulisi entistä tehokkaammin huomioida myös työnohjaajakoulutuksessa.
Avainsanat: työnohjaus, työnohjaaja, hiljainen tieto, fenomenologia, grounded theory.