"Olen ylpeä itsestäni, että ryhdyin tähän projektiin" Tunnepuhe aikuisopiskelijoiden opiskelutarinoiden jäsennyksissä ja kerronnan resurssina
HAUHIA, MINNA (2005)
HAUHIA, MINNA
2005
Aikuiskasvatus - Adult Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15597
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15597
Tiivistelmä
Aikuiskasvatustieteessä vallitseva ihmiskuva näkee aikuisen päämäärärationaalisena, tehokkaana ja itseohjautuvana toimijana, joka taistelee työmarkkinakelpoisuudestaan. Tunteille ei näissä luonnehdinnoissa ole juuri ollut sijaa. Osin varmasti tästä ajattelumallista johtuen aikuiskasvatustieteellisen tutkimuksen kentällä ei olla oltu kovinkaan kiinnostuneita tunteista ja niiden merkityksestä oppimiselle.
Tämän pro gradu tutkielman tutkimustehtävänä on tarkastella miten aikuisopiskelija jäsentää opiskeluaan osaksi omaa elämänkulkuaan ja miten tunteet näkyvät noissa jäsennyksissä. Samalla tarkastellaan millainen kuva aikuisopiskelijasta tarinoiden kautta piirtyy. Tutkimuksen aineistona ovat Break Through kielikoulutusohjelmassa opiskelevien aikuisopiskelijoiden omasta opiskelustaan kertomat tarinat. Aineisto koostuu 12 tarinasta, joista yhdeksän on kirjoitettuja ja kolme suullisesti haastattelutilanteessa kerrottuja.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat tarinallinen lähestymistapa ja diskurssianalyysi. Tarinallinen lähestymistapa nojaa Vilma Hännisen tarinallisen kiertokulun teoriaan. Tuosta teoriasta tutkimuksen keskeisiksi käsitteiksi on poimittu kertomus eli eksplikoitu tarina ja sosiaalinen tarinavaranto. Diskursiivisen analyysin keskiössä on tarinoiden sisältämä tunnepuhe ja sen merkitys kerronnan resurssina. Analyysin kohteena ovat tunteista puhuminen ja tunteisiin viittaaminen sekä affektiivisuutta tuottavat puheenvuorot.
Aineiston tarinallisen lähestymistavan analyysin vertailun pohjana on aikuiskasvatustieteessä vallitseva ”mallitarina” päämäärärationaalisesta toimijasta. Tarinoiden tyypittelyn lähtökohtana on ollut niiden sisältämän juonen rakentuminen. Juonianalyysissä keskeisinä kriteerinä ovat olleet kertojan tuottamat perustelut opiskelulleen, opiskelua ja oppimiskokemuksia koskevat merkityksenannot sekä opiskelun jäsentyminen tulevaisuuden pohdintoihin. Näitä tekijöitä tarkastelemalla hahmottui tarinoista neljä erilaista tapaa jäsentää opiskelu osaksi omaa elämänkulkua. Löytyneet tarinatyypit ovat: 1) opiskelu harkittuna elämänsisältönä, 2) opiskelu odotukset ylittävänä elämänkokemuksena, 3) opiskelu eheyttävänä elämänkokemuksena sekä 4) opiskelu tiedostavaa kriittisyyttä tuottavana. Aineiston analyysi paljasti myös tarinoissa kulttuurisesti ja sosiaalisesti jaettuja merkityksiä. Tällaisia olivat elinikäistä oppimista, koulutuksen osuvuutta sekä ryhmän merkityksellisyyttä omalle oppimiselle koskeneet diskurssit. Tämän lisäksi aineistosta nousi esiin myös kaksi uutta tarinamallia sosiaalisen tarinavarannon resursseiksi; ”naiset voivat muodostaa toimivan ryhmän” ja ”kannattaako taistelu työmarkkinakelpoisuudesta” haastavat omalta osaltaan kulttuurissamme vallitsevia yleisinä totuuksina pidettyjä mallitarinoita.
Diskurssinalyyttinen tarkastelu paljasti tunnepuheen toimivan vahvasti kerronnan resurssina. Tunnepuheella ja affektiivisella ilmaisulla vakuutettiin, perusteltiin, faktuaalistettiin, oikeutettiin, merkityksellistettiin sekä osoitettiin asioita. lisäksi tunnepuhe merkittävällä tavalla oli tuottamassa narratiivisen identiteetin tilanteista vaihtelua. Tunnepuhe toimi tarinoiden juonta kannattelevana ja eteenpäin kuljettavana. Tarinatyyppien ja diskurssianalyysin löydösten vertailu paljasti yhteneväisyyttä näiden välillä. Tunnepuhe tai sen puuttuminen konstruoi kerronnan merkitysulottuvuutta selkeästi juonen suunnassa. Tunnepuheen analysoinnin kautta tulivat näkyväksi myös diskurssit arvostuksesta ja vastuusta. Tarinallisen ja diskursiivisen lähestymistavan yhdistämisellä oli mahdollista syventää aineiston analyysiä ja tavoittaa paremmin sen rikkaat merkitysulottuvuudet.
Tarinoiden tuottama kuva aikuisopiskelijasta on löydösten valossa huomattavasti moniulotteisempi kuin vertailun kohteena ollut ajattelumalli. Tarinoiden kautta tulivat esille erilaiset tavat jäsentää ja merkityksellistää opiskelua osaksi omaa elämää. Tunteet näyttäytyvät näissä jäsennyksissä merkittävässä roolissa ja osoittavat siten, että tunteiden merkitys oppimisen, kehittymisen ja kasvun prosesseissa tulisi huomioida myös aikuiskoulutuksen kentällä.
Hakutermit:
aikuisopiskelija, tarinallinen lähestymistapa, diskurssianalyysi, tunnepuhe
Tämän pro gradu tutkielman tutkimustehtävänä on tarkastella miten aikuisopiskelija jäsentää opiskeluaan osaksi omaa elämänkulkuaan ja miten tunteet näkyvät noissa jäsennyksissä. Samalla tarkastellaan millainen kuva aikuisopiskelijasta tarinoiden kautta piirtyy. Tutkimuksen aineistona ovat Break Through kielikoulutusohjelmassa opiskelevien aikuisopiskelijoiden omasta opiskelustaan kertomat tarinat. Aineisto koostuu 12 tarinasta, joista yhdeksän on kirjoitettuja ja kolme suullisesti haastattelutilanteessa kerrottuja.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat tarinallinen lähestymistapa ja diskurssianalyysi. Tarinallinen lähestymistapa nojaa Vilma Hännisen tarinallisen kiertokulun teoriaan. Tuosta teoriasta tutkimuksen keskeisiksi käsitteiksi on poimittu kertomus eli eksplikoitu tarina ja sosiaalinen tarinavaranto. Diskursiivisen analyysin keskiössä on tarinoiden sisältämä tunnepuhe ja sen merkitys kerronnan resurssina. Analyysin kohteena ovat tunteista puhuminen ja tunteisiin viittaaminen sekä affektiivisuutta tuottavat puheenvuorot.
Aineiston tarinallisen lähestymistavan analyysin vertailun pohjana on aikuiskasvatustieteessä vallitseva ”mallitarina” päämäärärationaalisesta toimijasta. Tarinoiden tyypittelyn lähtökohtana on ollut niiden sisältämän juonen rakentuminen. Juonianalyysissä keskeisinä kriteerinä ovat olleet kertojan tuottamat perustelut opiskelulleen, opiskelua ja oppimiskokemuksia koskevat merkityksenannot sekä opiskelun jäsentyminen tulevaisuuden pohdintoihin. Näitä tekijöitä tarkastelemalla hahmottui tarinoista neljä erilaista tapaa jäsentää opiskelu osaksi omaa elämänkulkua. Löytyneet tarinatyypit ovat: 1) opiskelu harkittuna elämänsisältönä, 2) opiskelu odotukset ylittävänä elämänkokemuksena, 3) opiskelu eheyttävänä elämänkokemuksena sekä 4) opiskelu tiedostavaa kriittisyyttä tuottavana. Aineiston analyysi paljasti myös tarinoissa kulttuurisesti ja sosiaalisesti jaettuja merkityksiä. Tällaisia olivat elinikäistä oppimista, koulutuksen osuvuutta sekä ryhmän merkityksellisyyttä omalle oppimiselle koskeneet diskurssit. Tämän lisäksi aineistosta nousi esiin myös kaksi uutta tarinamallia sosiaalisen tarinavarannon resursseiksi; ”naiset voivat muodostaa toimivan ryhmän” ja ”kannattaako taistelu työmarkkinakelpoisuudesta” haastavat omalta osaltaan kulttuurissamme vallitsevia yleisinä totuuksina pidettyjä mallitarinoita.
Diskurssinalyyttinen tarkastelu paljasti tunnepuheen toimivan vahvasti kerronnan resurssina. Tunnepuheella ja affektiivisella ilmaisulla vakuutettiin, perusteltiin, faktuaalistettiin, oikeutettiin, merkityksellistettiin sekä osoitettiin asioita. lisäksi tunnepuhe merkittävällä tavalla oli tuottamassa narratiivisen identiteetin tilanteista vaihtelua. Tunnepuhe toimi tarinoiden juonta kannattelevana ja eteenpäin kuljettavana. Tarinatyyppien ja diskurssianalyysin löydösten vertailu paljasti yhteneväisyyttä näiden välillä. Tunnepuhe tai sen puuttuminen konstruoi kerronnan merkitysulottuvuutta selkeästi juonen suunnassa. Tunnepuheen analysoinnin kautta tulivat näkyväksi myös diskurssit arvostuksesta ja vastuusta. Tarinallisen ja diskursiivisen lähestymistavan yhdistämisellä oli mahdollista syventää aineiston analyysiä ja tavoittaa paremmin sen rikkaat merkitysulottuvuudet.
Tarinoiden tuottama kuva aikuisopiskelijasta on löydösten valossa huomattavasti moniulotteisempi kuin vertailun kohteena ollut ajattelumalli. Tarinoiden kautta tulivat esille erilaiset tavat jäsentää ja merkityksellistää opiskelua osaksi omaa elämää. Tunteet näyttäytyvät näissä jäsennyksissä merkittävässä roolissa ja osoittavat siten, että tunteiden merkitys oppimisen, kehittymisen ja kasvun prosesseissa tulisi huomioida myös aikuiskoulutuksen kentällä.
Hakutermit:
aikuisopiskelija, tarinallinen lähestymistapa, diskurssianalyysi, tunnepuhe