"Kiire, liikaa töitä ja ammatillinen yksinäisyys" Tapaustutkimus kuntoutustoiminnan ammatillisen toteutuksen häiriöistä
KOIVUNIEMI, MERJA (2006)
KOIVUNIEMI, MERJA
2006
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-04-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15554
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15554
Tiivistelmä
Maisteriopintoihini liittyvän pro-gradu tutkielmani tarkoituksena on syventää ymmärrystäni työssä oppimisesta ja esittää tutkielmani kohdeyhteisölle työssä oppimiseen liittyviä kehittämishaasteita. Toivon tutkimusraporttini palvelevan informantteja ja heidän työyhteisöään työssä oppimiseen liittyvän pohdiskelun virittäjänä ja toimintatapojen kehittämisessä.
Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus. Kontekstina toimi erään valtakunnallisen vammaisjärjestön omistuksessa oleva kuntoutuspalveluita tuottava työyhteisö. Tutkielma liittyy kohdeyhteisössä vuosina 2003 - 2005 toteutettuun, Työelämän kehittämisohjelman tukemaan työn kehittämishankkeeseen. Tutkielmani informantteina olivat kuntoutusalan ammattilaiset (N=12), jotka edustavat viittä eri ammattialaa, sekä kehittämishanketta ohjaava työelämän kehittämiskonsultti. Tutkimusaineistonani toimivat kehittämishankkeen I-vaiheen aikana kohdeyhteisössä toteutuneiden muutoslaboratorio®-kokousten yhteydessä kuvatut videotallenteet. Kuvatallenneaineistoa täydensivät työkokousten kenttäraportit. Aineiston analyysi tapahtui sisällönanalyysimenetelmällä, ja analyysiyksiköksi valitsin ASLAK®-kuntoutuksen ammatillisen osion toteutuksessa ilmenevät häiriöt. Aineistosta konstruoin viisi häiriöluokkaa, joita tarkastelin tiedon ja oppimisen prosessien teoreettista viitekehystä vasten.
Tutkielma osoitti, että muutoslaboratorio®-menetelmällä toteutettu työn reflektointi tuotti arvokasta tietoa kohdeyhteisön työssä oppimisen nykytilanteesta ja kehityshaasteista. Muutoslaboratorio®-työskentelyn fokus oli ASLAK®-toiminnan ammatillisen osion toteutuksessa. Tulosten mukaan ammatillisen osion toteutus rakentui yksilöasiantuntijuuteen perustuviin toimintatapoihin. Moniammatillisen työryhmän jäsenet toteuttivat ASLAK®-kuntoutuksen ammatillista osiota omasta ammatillisesta näkökulmastaan ja pyrkivät rajaamaan kokonaisuudesta itselleen ”oman” osuuden. Työryhmän jäsenten toimintaa ei ohjannut yhteinen teoreettinen viitekehys, eikä selkeä käsikirjoitus. Toteutusta ohjaavia teoreettisia malleja ei pystytty yhdessä mallintamaan. Ammatillisen osion sisältö koettiin jäävän pirstaleiseksi. Kullakin informantilla oli omat, työtään ohjaavat ajatusrakenteet, joita oli vaikea pukea sanoiksi. Toisen ammattiryhmän osaamisen teoriaperusteita ei tunnettu. Informanttien työkokemukset olivat muuttuneet vuosien aikana hiljaiseksi tiedoksi. Ammatillisen osion toteutukseen liittyvä tietämys oli pääasiassa yksilöihin sitoutunutta, toiminnallista ja käsitteellistä. Tutkimuksen tuloksena informantit totesivat olevansa ammatillisesti yksinäisiä, huolimatta moniammatillisesta toimintakehyksestään. Kuntoutusprosessiin ja kuntoutujien työhön liittyvää tietoa ei dokumentoitu riittävästi. Muistinvaraisen toimintatavan todettiin olevan työntekijää kuormittava ja aiheuttavan toteutuksessa monia häiriötilanteita. Informantit olivat huolissaan kokemastaan ammatillisen osion ohenemisesta, jonka todettiin vaikuttavan omaa työmotivaatiota heikentävästi. Työjärjestelyt koettiin jossain määrin epäoikeudenmukaisiksi ja pelisääntöjä haluttiin tarkentaa. Tutkimus osoitti, että työssä oppimisen sosiaaliset, reflektiiviset ja kognitiiviset prosessit toteutuivat puutteellisesti. Kiireisen työtahdin takia koettiin sekä yksilöllisen että ryhmätason reflektoinnin jäävän riittämättömäksi. Tutkimuksen mukaan työssä oppimisen kehitysmahdollisuudet liittyvät yhteisen teoreettisen viitekehyksen muodostamiseen, kollektiivisen (moniammatillisen) oppimis- ja toimintatapojen kehittämiseen ja käyttöönottoon, sekä työssä oppimisen sosiaalisten, reflektiivisten ja kognitiivisten prosessien mahdollistamiseen ja toteuttamiseen.
Avainsanat: ASLAK®-kuntoutus, muutoslaboratorio®, häiriö, tiedon prosessit, oppimisen prosessit
Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus. Kontekstina toimi erään valtakunnallisen vammaisjärjestön omistuksessa oleva kuntoutuspalveluita tuottava työyhteisö. Tutkielma liittyy kohdeyhteisössä vuosina 2003 - 2005 toteutettuun, Työelämän kehittämisohjelman tukemaan työn kehittämishankkeeseen. Tutkielmani informantteina olivat kuntoutusalan ammattilaiset (N=12), jotka edustavat viittä eri ammattialaa, sekä kehittämishanketta ohjaava työelämän kehittämiskonsultti. Tutkimusaineistonani toimivat kehittämishankkeen I-vaiheen aikana kohdeyhteisössä toteutuneiden muutoslaboratorio®-kokousten yhteydessä kuvatut videotallenteet. Kuvatallenneaineistoa täydensivät työkokousten kenttäraportit. Aineiston analyysi tapahtui sisällönanalyysimenetelmällä, ja analyysiyksiköksi valitsin ASLAK®-kuntoutuksen ammatillisen osion toteutuksessa ilmenevät häiriöt. Aineistosta konstruoin viisi häiriöluokkaa, joita tarkastelin tiedon ja oppimisen prosessien teoreettista viitekehystä vasten.
Tutkielma osoitti, että muutoslaboratorio®-menetelmällä toteutettu työn reflektointi tuotti arvokasta tietoa kohdeyhteisön työssä oppimisen nykytilanteesta ja kehityshaasteista. Muutoslaboratorio®-työskentelyn fokus oli ASLAK®-toiminnan ammatillisen osion toteutuksessa. Tulosten mukaan ammatillisen osion toteutus rakentui yksilöasiantuntijuuteen perustuviin toimintatapoihin. Moniammatillisen työryhmän jäsenet toteuttivat ASLAK®-kuntoutuksen ammatillista osiota omasta ammatillisesta näkökulmastaan ja pyrkivät rajaamaan kokonaisuudesta itselleen ”oman” osuuden. Työryhmän jäsenten toimintaa ei ohjannut yhteinen teoreettinen viitekehys, eikä selkeä käsikirjoitus. Toteutusta ohjaavia teoreettisia malleja ei pystytty yhdessä mallintamaan. Ammatillisen osion sisältö koettiin jäävän pirstaleiseksi. Kullakin informantilla oli omat, työtään ohjaavat ajatusrakenteet, joita oli vaikea pukea sanoiksi. Toisen ammattiryhmän osaamisen teoriaperusteita ei tunnettu. Informanttien työkokemukset olivat muuttuneet vuosien aikana hiljaiseksi tiedoksi. Ammatillisen osion toteutukseen liittyvä tietämys oli pääasiassa yksilöihin sitoutunutta, toiminnallista ja käsitteellistä. Tutkimuksen tuloksena informantit totesivat olevansa ammatillisesti yksinäisiä, huolimatta moniammatillisesta toimintakehyksestään. Kuntoutusprosessiin ja kuntoutujien työhön liittyvää tietoa ei dokumentoitu riittävästi. Muistinvaraisen toimintatavan todettiin olevan työntekijää kuormittava ja aiheuttavan toteutuksessa monia häiriötilanteita. Informantit olivat huolissaan kokemastaan ammatillisen osion ohenemisesta, jonka todettiin vaikuttavan omaa työmotivaatiota heikentävästi. Työjärjestelyt koettiin jossain määrin epäoikeudenmukaisiksi ja pelisääntöjä haluttiin tarkentaa. Tutkimus osoitti, että työssä oppimisen sosiaaliset, reflektiiviset ja kognitiiviset prosessit toteutuivat puutteellisesti. Kiireisen työtahdin takia koettiin sekä yksilöllisen että ryhmätason reflektoinnin jäävän riittämättömäksi. Tutkimuksen mukaan työssä oppimisen kehitysmahdollisuudet liittyvät yhteisen teoreettisen viitekehyksen muodostamiseen, kollektiivisen (moniammatillisen) oppimis- ja toimintatapojen kehittämiseen ja käyttöönottoon, sekä työssä oppimisen sosiaalisten, reflektiivisten ja kognitiivisten prosessien mahdollistamiseen ja toteuttamiseen.
Avainsanat: ASLAK®-kuntoutus, muutoslaboratorio®, häiriö, tiedon prosessit, oppimisen prosessit