Epilepsiaa sairastavien laaja-alaisesti kehitysviiveisten 3-6 -vuotiaiden lasten neurokognitiivinen suoriutuminen
HAGSTRÖM, KATI (2006)
HAGSTRÖM, KATI
2006
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-03-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15515
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15515
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, eroaako epilepsiaa sairastavien laaja-alaisesti kehitysviiveisten 3-6 -vuotiaiden lasten suoriutuminen niiden lasten suoriutumisesta, joilla on todettu kehityksessä laaja-alaista viivettä, mutta ei epilepsiaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös epilepsiaan liittyvien tekijöiden yhteyttä lasten neurokognitiiviseen suoriutumiseen. Tutkimusaineisto koostui Pirkanmaalla vuosina 1998-2001 syntyneistä laaja-alaisesti kehitysviiveisistä lapsista, jotka tutkimushetkellä olivat 3-6 -vuotiaita. Kaikki tutkimukseen osallistuneet lapset olivat Tampereen yliopistollisen sairaalan tai Kehitysvammaisten kuntoutusneuvolan seurannassa. Epilepsiaa sairastavia lapsia tutkimuksessa oli yhdeksän ja vertailuryhmän lapsia yhdeksän. Lasten neurokognitiivista suoriutumista arvioitiin WPPSI-R -ja Nepsy -testeillä.
Tutkimuksessa havaittiin, että epilepsiaa sairastavat lapset suoriutuivat vertailuryhmää heikommin matemaattista päättelyä, jaettua tarkkaavaisuutta, lyhytkestoista kielellistä muistia sekä silmän ja käden yhteistyötä edellyttävissä tehtävissä. Neurokognitiivisista osa-alueista tarkkaavaisuus ja psykomotorinen nopeus olivat vertailuryhmää heikompia. Muilla kognitiivisen suoriutumisen alueilla ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Epilepsiaan liittyvistä tekijöistä kohtausten varhainen alkamisikä, yli kolme vuotta kestänyt epilepsia, paikallisalkuiset kohtaukset ja pitkittyneiden kohtausten esiintyminen olivat yhteydessä heikkoon kognitiiviseen suoriutumiseen.
Pienellä aineistolla saadut tulokset ovat viitteellisiä, mutta vahvistavat aikaisemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia, joiden mukaan epilepsia on yksi mahdollinen kognitiivisen kehityksen riskitekijä. Tutkimus tuo aikaisempia tutkimuksia tarkempaa tietoa epilepsiaa sairastavien laaja-alaisesti kehitysviiveisten lasten kognitiivisesta suoriutumisesta, ja siitä, miten se eroaa niiden lasten suoriutumisesta, joilla on todettu laaja-alaista kehitysviivettä, mutta ei epilepsiaa.
Hakutermit:
epilepsia, älyllinen kehitysvammaisuus, neurokognitiivinen suoriutuminen
Tutkimuksessa havaittiin, että epilepsiaa sairastavat lapset suoriutuivat vertailuryhmää heikommin matemaattista päättelyä, jaettua tarkkaavaisuutta, lyhytkestoista kielellistä muistia sekä silmän ja käden yhteistyötä edellyttävissä tehtävissä. Neurokognitiivisista osa-alueista tarkkaavaisuus ja psykomotorinen nopeus olivat vertailuryhmää heikompia. Muilla kognitiivisen suoriutumisen alueilla ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Epilepsiaan liittyvistä tekijöistä kohtausten varhainen alkamisikä, yli kolme vuotta kestänyt epilepsia, paikallisalkuiset kohtaukset ja pitkittyneiden kohtausten esiintyminen olivat yhteydessä heikkoon kognitiiviseen suoriutumiseen.
Pienellä aineistolla saadut tulokset ovat viitteellisiä, mutta vahvistavat aikaisemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia, joiden mukaan epilepsia on yksi mahdollinen kognitiivisen kehityksen riskitekijä. Tutkimus tuo aikaisempia tutkimuksia tarkempaa tietoa epilepsiaa sairastavien laaja-alaisesti kehitysviiveisten lasten kognitiivisesta suoriutumisesta, ja siitä, miten se eroaa niiden lasten suoriutumisesta, joilla on todettu laaja-alaista kehitysviivettä, mutta ei epilepsiaa.
Hakutermit:
epilepsia, älyllinen kehitysvammaisuus, neurokognitiivinen suoriutuminen