Identiteetin liikkuva juhla. Semioottinen analyysi postmodernista fitnesskehosta
ÄIKÄS, MARI (2006)
ÄIKÄS, MARI
2006
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-03-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15512
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15512
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastelen suomalaisten kilpafitnessharrastajien tapaa tuottaa itseään koskevia ilmauksia ja merkityksiä neljälle alan kilpaharrastajalle tekemäni teemahaastattelun avulla. Lisäksi tutkin kahden alalla toimivan aikakauslehden kansikuvien ja -tekstien kautta muodostuvia kulttuurisia malleja postmodernille, hyvinvoivalle keholle. Haastatteluaineistoja tulkitsen faktanäkökulmasta ja lehtien kansianalyysissä käytän semioottis-strukturalistista tulkintakehystä.
Tutkimuksen tarkoituksena on etsiä elämäntapaurheilijoiden motivaatioperustan postmoderneja kytköksiä eli selvittää, onko fitnessurheilijoiden elämäntapa seurausta siirtymisestä modernin maailman tehokkuutta ja suorituskykyä korostavasta eetoksesta jälkimoderniin yhteiskuntaan. Postmodernia ympäristöä olen teoretisoinut Ulrich Beckin, Anthony Giddensin, Scott Lashin ja Zygmunt Baumanin refleksiivistä modernia ja jälkiteollista yhteiskuntaa käsittelevien teosten pohjalta.
Tutkielman kannalta oleelliseksi orientaatioperustaksi muodostui postmoderniin aikaan tyypillisesti kuuluva kuvallisen viestinnän kasvava merkitys. Kuvien tärkeys korostuu myös tutkielmani johtopäätöksissä, joiden mukaan fitnessurheilijaa eivät niinkään motivoi lajin nimestä kuviteltavissa oleva terveyden ja terveellisten elämäntapojen tavoittelu, vaan oman kehon muokkaaminen siten, että se vastaa pinnanmuodostukseltaan hyvinvointitellisuuden tarjoamaa vartalomallia. Tutkimus osoitti myös, etttä naisellisuuteen ja miehekkyyteen liittetyt urheilevankin vartalon ominaisuuden ovat sukupuolittain kulttuurisesti määräytyneitä. Johtopäätöksiin sisältyy myös ajatus fitnessurheilijoiden elämäntavan yhteydestä sekä moderniin että postmoderniin: keinot, joilla vartalon pinta muokataaan, ammentavat teollisen ajan kurinalaisesta ja kontrolloidusta elämäntavasta, mutta päämäärä, johon tähdätään, kertoo postmodernista kuvan korostumisesta suorituskyvyn kustannuksella.
Tutkielman mukaan vaikuttaa siltä, että ulkonäöstä on muodostumassa yhä tärkeämpi osa yksilön identiteettiä. Ulkonäöstä päätellään yksilön ominaisuuksia ja sosiaalisia taitoja, ajatellaan, että kyky ottaa haltuun oma keho viestii ansioista muillakin elämän alueilla. Yhteiskuntatieteen tehtävä on tehdä ulkonäkökriteerit taustaideologioineen näkyviksi ja yksilöt tietoisiksi heitä ohjaamaan pyrkivien kuvien tarjonnasta ja tarjoajista.
Asiasanat: fitness, urheilu, postmoderni, kehonkuva, semiotiikka
Tutkimuksen tarkoituksena on etsiä elämäntapaurheilijoiden motivaatioperustan postmoderneja kytköksiä eli selvittää, onko fitnessurheilijoiden elämäntapa seurausta siirtymisestä modernin maailman tehokkuutta ja suorituskykyä korostavasta eetoksesta jälkimoderniin yhteiskuntaan. Postmodernia ympäristöä olen teoretisoinut Ulrich Beckin, Anthony Giddensin, Scott Lashin ja Zygmunt Baumanin refleksiivistä modernia ja jälkiteollista yhteiskuntaa käsittelevien teosten pohjalta.
Tutkielman kannalta oleelliseksi orientaatioperustaksi muodostui postmoderniin aikaan tyypillisesti kuuluva kuvallisen viestinnän kasvava merkitys. Kuvien tärkeys korostuu myös tutkielmani johtopäätöksissä, joiden mukaan fitnessurheilijaa eivät niinkään motivoi lajin nimestä kuviteltavissa oleva terveyden ja terveellisten elämäntapojen tavoittelu, vaan oman kehon muokkaaminen siten, että se vastaa pinnanmuodostukseltaan hyvinvointitellisuuden tarjoamaa vartalomallia. Tutkimus osoitti myös, etttä naisellisuuteen ja miehekkyyteen liittetyt urheilevankin vartalon ominaisuuden ovat sukupuolittain kulttuurisesti määräytyneitä. Johtopäätöksiin sisältyy myös ajatus fitnessurheilijoiden elämäntavan yhteydestä sekä moderniin että postmoderniin: keinot, joilla vartalon pinta muokataaan, ammentavat teollisen ajan kurinalaisesta ja kontrolloidusta elämäntavasta, mutta päämäärä, johon tähdätään, kertoo postmodernista kuvan korostumisesta suorituskyvyn kustannuksella.
Tutkielman mukaan vaikuttaa siltä, että ulkonäöstä on muodostumassa yhä tärkeämpi osa yksilön identiteettiä. Ulkonäöstä päätellään yksilön ominaisuuksia ja sosiaalisia taitoja, ajatellaan, että kyky ottaa haltuun oma keho viestii ansioista muillakin elämän alueilla. Yhteiskuntatieteen tehtävä on tehdä ulkonäkökriteerit taustaideologioineen näkyviksi ja yksilöt tietoisiksi heitä ohjaamaan pyrkivien kuvien tarjonnasta ja tarjoajista.
Asiasanat: fitness, urheilu, postmoderni, kehonkuva, semiotiikka