Om sexism, jämställdhet och könsrollsstereotypier i två läroboksserier i B1-svenska i den finska grundskolan på 1980- och 2000-talen − en kontrastiv undersökning av läroboksserierna Nya vindar och Klick
KORHONEN, SIRU; KESKINEN, MINNA (2006)
KORHONEN, SIRU
KESKINEN, MINNA
2006
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-01-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15319
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15319
Tiivistelmä
Tutkielmassa vertaillaan kahta eri B1-ruotsin oppikirjasarjaa 1980- ja 2000-luvuilta. Tarkoituksena on tutkia, esiintyykö Nya vindar- (NV) ja Klick (K) -kirjasarjojen tekstikirjojen otsikoissa, teksteissä ja kuvissa seksismiä ja seksistisiä sterotypioita sekä tarkastella tasa-arvon kehittymistä. Tutkimusaineistona käytetään ainoastaan sarjojen tekstikirjojen kappaleita − laulut, runot, sananlaskut, kielioppiosiot sekä sanastot on sen sijaan rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.
Tutkimuksessa käytetään kahta eri lähestymistapaa. Kvantitatiivisen tutkimuksen avulla pyritään selvittämään nais- ja miespuolisten hahmojen esiintymistiheyttä tekstikirjojen otsikoissa, teksteissä ja kuvissa. Kvalitatiivinen tutkimus selvittää puolestaan, millaisia seksistisiä stereotypioita kirjoissa esiintyy. Kvalitatiivisen tutkimuksen avulla selviää myös, missä konteksteissa stereotypiat ovat yleisimpiä. Sekä kvantitatiivisessa että kvalitatiivisessa tutkimusosassa tukeudutaan seksismin löytämiseksi pääosin Michelin (1986) analyysimalliin.
Teoreettinen pohja empiirisessä osassa esiteltävälle analyysille luodaan käsittelemällä sukupuolta, sukupuolirooleja ja niiden oppimisteorioita. Myös stereotypioita ja sukupuoliroolistereotypioita tarkastellaan lähemmin. Lisäksi esitellään kaksi tutkimukselle keskeistä ilmiötä, feminismi ja seksismi, minkä jälkeen pohdiskellaan tasa-arvoa suomalaisessa koulujärjestelmässä. Tasa-arvokysymyksiin paneudutaan tarkemmin esittelemällä kaikki tähänastiset peruskoulun opetussuunnitelmat sukupuolen ja tasa-arvon näkökulmasta sekä pohtimalla piilo-opetussuunnitelman taakse kätkeytyviä stereotypioita koulun sukupuolistavista käytänteistä. Teoriaosan loppupuolella tarkastellaan lähemmin hyvän oppikirjan ominaisuuksia ja merkitystä lukijalle.
Tutkielman empiirisessä osassa esiteltävät tutkimustulokset osoittavat, että kahdenkymmenen vuoden aikavälillä ei tutkittavissa oppikirjoissa ole tapahtunut merkittävää muutosta seksististen stereotypioiden vähenemisen suhteen. Miespuoliset hahmot esiintyvät molemmissa oppikirjasarjoissa useammin kuin naispuoliset niin otsikoissa, teksteissä kuin kuvissa, mitä voidaan pitää selvänä osoituksena seksismistä. Kvalitatiivisen tutkimuksen monimuotoiset tulokset eivät sen sijaan ole yksiselitteisesti tulkittavissa. Oppikirjojen hahmoihin yhdistetään stereotyyppisiä adjektiiveja ja heidät kuvataan stereotyyppisesti perinteisissä rooleissa − Klick-kirjasarjassa kuitenkin huomattavasti harvemmin. Molemmat oppikirjasarjat esittelevät lisäksi hahmoja myös omalle sukupuolelle epätavanomaisissa rooleissa, mikä toisaalta voidaan nähdä selvänä viittauksena siitä, että tietoisuus tasa-arvosta on lisääntynyt.
Avainsanat: sexism, jämställdhet, könsrollsstereotypier, läroboksforskning, feminism
Tutkimuksessa käytetään kahta eri lähestymistapaa. Kvantitatiivisen tutkimuksen avulla pyritään selvittämään nais- ja miespuolisten hahmojen esiintymistiheyttä tekstikirjojen otsikoissa, teksteissä ja kuvissa. Kvalitatiivinen tutkimus selvittää puolestaan, millaisia seksistisiä stereotypioita kirjoissa esiintyy. Kvalitatiivisen tutkimuksen avulla selviää myös, missä konteksteissa stereotypiat ovat yleisimpiä. Sekä kvantitatiivisessa että kvalitatiivisessa tutkimusosassa tukeudutaan seksismin löytämiseksi pääosin Michelin (1986) analyysimalliin.
Teoreettinen pohja empiirisessä osassa esiteltävälle analyysille luodaan käsittelemällä sukupuolta, sukupuolirooleja ja niiden oppimisteorioita. Myös stereotypioita ja sukupuoliroolistereotypioita tarkastellaan lähemmin. Lisäksi esitellään kaksi tutkimukselle keskeistä ilmiötä, feminismi ja seksismi, minkä jälkeen pohdiskellaan tasa-arvoa suomalaisessa koulujärjestelmässä. Tasa-arvokysymyksiin paneudutaan tarkemmin esittelemällä kaikki tähänastiset peruskoulun opetussuunnitelmat sukupuolen ja tasa-arvon näkökulmasta sekä pohtimalla piilo-opetussuunnitelman taakse kätkeytyviä stereotypioita koulun sukupuolistavista käytänteistä. Teoriaosan loppupuolella tarkastellaan lähemmin hyvän oppikirjan ominaisuuksia ja merkitystä lukijalle.
Tutkielman empiirisessä osassa esiteltävät tutkimustulokset osoittavat, että kahdenkymmenen vuoden aikavälillä ei tutkittavissa oppikirjoissa ole tapahtunut merkittävää muutosta seksististen stereotypioiden vähenemisen suhteen. Miespuoliset hahmot esiintyvät molemmissa oppikirjasarjoissa useammin kuin naispuoliset niin otsikoissa, teksteissä kuin kuvissa, mitä voidaan pitää selvänä osoituksena seksismistä. Kvalitatiivisen tutkimuksen monimuotoiset tulokset eivät sen sijaan ole yksiselitteisesti tulkittavissa. Oppikirjojen hahmoihin yhdistetään stereotyyppisiä adjektiiveja ja heidät kuvataan stereotyyppisesti perinteisissä rooleissa − Klick-kirjasarjassa kuitenkin huomattavasti harvemmin. Molemmat oppikirjasarjat esittelevät lisäksi hahmoja myös omalle sukupuolelle epätavanomaisissa rooleissa, mikä toisaalta voidaan nähdä selvänä viittauksena siitä, että tietoisuus tasa-arvosta on lisääntynyt.
Avainsanat: sexism, jämställdhet, könsrollsstereotypier, läroboksforskning, feminism