Liikkumalla paremmaksi lukijaksi? Ensimmäisen luokan oppilaiden motoristen ominaisuuksien yhteys kielellisiin ominaisuuksiin
RUOKOLA, KATI; HUHTALA, PAULIINA (2006)
RUOKOLA, KATI
HUHTALA, PAULIINA
2006
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-01-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15314
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15314
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun ensimmäisen luokan oppilaiden motorisia ja kielellisiä ominaisuuksia sekä samalla tutkia näiden ominaisuuksien mahdollisia yhteyksiä. Tutkimme myös sukupuolten ja luokkien välisiä eroja sekä motorisissa että kielellisissä ominaisuuksissa.
Tutkimuksemme kohderyhmänä oli kahden Pirkanmaalla sijaitsevan koulun ensimmäiset luokat. Toisesta koulusta tutkimukseen osallistui yksi ensimmäinen luokka, toisesta koulusta kaksi ensimmäistä luokkaa. Tutkimukseemme osallistui 51 ensimmäisen luokan oppilasta. Tutkimusotteemme oli kvantitatiivinen. Motorisia ominaisuuksia kartoitimme havainnoimalla lapsia heidän tehdessään annettuja motorisia harjoitteita. Kielellisiä ominaisuuksia selvitimme lukemisen kokeen ja sanelun avulla. Aineiston analyysissa käytimme SPSS for Windows-ohjelmaa. Tuloksia päädyttiin kuvailemaan frekvenssi- ja prosenttijakaumien, keskiarvojen ja keskihajontojen avulla. Tutkimuksessamme käytimme myös lineaarista regressioanalyysia, riippumattomien tapausten t-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysia sekä Kruskal-Wallisin testiä.
Tutkimuksemme mukaan ensimmäisen luokan oppilaiden motorisilla ja kielellisillä ominaisuuksilla on yhteyttä. Motoriikka on merkitsevä selittäjä kielellisiä ominaisuuksia tarkasteltaessa. Sukupuolieroja tutkittaessa selvisi, että motorisissa ominaisuuksissa tytöt ovat poikia lahjakkaampia. Kielellisissä ominaisuuksissa tilastollisesti merkitsevää eroa sukupuolten välille ei syntynyt. Tutkittavien luokkien välillä ei ollut merkitseviä eroja motorisissa tai kielellisissä ominaisuuksissa.
Asiasanat: motoriikka, liikunta, motoriset perustaidot, kielellinen kehitys
Tutkimuksemme kohderyhmänä oli kahden Pirkanmaalla sijaitsevan koulun ensimmäiset luokat. Toisesta koulusta tutkimukseen osallistui yksi ensimmäinen luokka, toisesta koulusta kaksi ensimmäistä luokkaa. Tutkimukseemme osallistui 51 ensimmäisen luokan oppilasta. Tutkimusotteemme oli kvantitatiivinen. Motorisia ominaisuuksia kartoitimme havainnoimalla lapsia heidän tehdessään annettuja motorisia harjoitteita. Kielellisiä ominaisuuksia selvitimme lukemisen kokeen ja sanelun avulla. Aineiston analyysissa käytimme SPSS for Windows-ohjelmaa. Tuloksia päädyttiin kuvailemaan frekvenssi- ja prosenttijakaumien, keskiarvojen ja keskihajontojen avulla. Tutkimuksessamme käytimme myös lineaarista regressioanalyysia, riippumattomien tapausten t-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysia sekä Kruskal-Wallisin testiä.
Tutkimuksemme mukaan ensimmäisen luokan oppilaiden motorisilla ja kielellisillä ominaisuuksilla on yhteyttä. Motoriikka on merkitsevä selittäjä kielellisiä ominaisuuksia tarkasteltaessa. Sukupuolieroja tutkittaessa selvisi, että motorisissa ominaisuuksissa tytöt ovat poikia lahjakkaampia. Kielellisissä ominaisuuksissa tilastollisesti merkitsevää eroa sukupuolten välille ei syntynyt. Tutkittavien luokkien välillä ei ollut merkitseviä eroja motorisissa tai kielellisissä ominaisuuksissa.
Asiasanat: motoriikka, liikunta, motoriset perustaidot, kielellinen kehitys