Historiaa, politiikkaa, historiapolitiikkaa. Tutkielma vuoden 1986 saksalaisen historiakiistan historiapoliittisesta luonteesta
KÄRENLAMPI, OUTI (2006)
KÄRENLAMPI, OUTI
2006
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-01-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15304
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15304
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Saksassa vuonna 1986 käytyä, holokaustin muistamisen merkityksiä käsitellyttä historiakiistaa (Historikerstreit) historiapoliittisena kiistana. Lähestymistapa perustuu olettamukselle, jonka mukaan historiaa käsitteleville kiistoille on tyypillistä, että ne kysymykset, joista kiistassa eksplisiittisesti keskustellaan, ovat tosiasiassa sivuseikkoja kiistassa todella problematisoituvien asiakokonaisuuksien rinnalla. Tutkielman teemana onkin vuoden 1986 saksalaisen historiakiistan implisiittisten historiapoliittisten merkitysten tarkasteleminen.
Historiapolitiikalla viitataan tutkielmassa muun muassa tietyn yhteiskunnallisen ryhmän omista intresseistä käsin lähtevään toimintaan yhteiskunnan yhteisten käsitysten, normien, arvojen ja symbolien määrittelemiseksi. Tämän toiminnan tuloksena historian merkitykset politisoituvat. Politisoimisella viitataan esimerkiksi vaihtoehtoisten menneisyydentulkintojen etsimiseen sekä vanhojen tulkintatapojen haastamiseen.
Tutkielmassa tarkastellaan niitä tekijöitä, jotka tekivät vuoden 1986 saksalaisesta historiakiistasta nimenomaan historiapoliittisen kiistan. Tavoitteena on myös sen selvittäminen, millä tavalla historiakiistan kuluessa esitettyjen argumenttien välittämät menneisyyskuvat erosivat toisistaan ja miten nämä erot syntyivät.
Historiakiistan kontekstia tarkastellaan tutkielmassa neljän erillisen teeman valossa. Nämä teemat ovat holokaustin muistamistavan muutokset toista maailmansotaa seuranneiden vuosikymmenien aikana Saksassa, saksalainen historiantutkimuksellinen tausta, Saksan vuoden 1986 sisäpoliittinen tilanne sekä Saksassa jo ennen historiakiistan alkamista esitetyt historian revisiovaatimukset. Teoreettinen viitekehys puolestaan rakentuu historiankirjoituksen tulkinnallisuuden ja narratiivisuuden tarkastelemiselle. Metodina tutkielmassa on käytetty tekstintulkintaa. Lopuksi tutkielmassa analysoidaan seitsemää historiakiistan aikana julkaistua artikkelia historiapoliittisina narratiiveina.
Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, että historiakiistan aikana eksplikoitunut oletus saksalaisen menneisyyden tulkinnan kentän polarisoitumisesta ei yksin riitä selittämään historiakiistan laajuutta. Historiakiistan laajuus ja sen saama julkisuus perustuvat sen sijaan ennen kaikkea menneisyyden merkitysten politisoimiselle historiapolitiikan keinoin. Tutkielman valossa myös todetaan, että historiakiista oli merkki muistamisen prosessin periodimaisesta edistymisestä Saksassa. Totuus holokaustista on muiden totuuksien kaltaisesti jatkuvan muutoksen prosessi. Käsitys holokaustista muovautuu alati vaihtuvien nykyisyyksien sykkeessä myös tulevaisuudessa.
Hakutermit:
historiapolitiikka, historiakiista, holokausti, narratiivisuus
Historiapolitiikalla viitataan tutkielmassa muun muassa tietyn yhteiskunnallisen ryhmän omista intresseistä käsin lähtevään toimintaan yhteiskunnan yhteisten käsitysten, normien, arvojen ja symbolien määrittelemiseksi. Tämän toiminnan tuloksena historian merkitykset politisoituvat. Politisoimisella viitataan esimerkiksi vaihtoehtoisten menneisyydentulkintojen etsimiseen sekä vanhojen tulkintatapojen haastamiseen.
Tutkielmassa tarkastellaan niitä tekijöitä, jotka tekivät vuoden 1986 saksalaisesta historiakiistasta nimenomaan historiapoliittisen kiistan. Tavoitteena on myös sen selvittäminen, millä tavalla historiakiistan kuluessa esitettyjen argumenttien välittämät menneisyyskuvat erosivat toisistaan ja miten nämä erot syntyivät.
Historiakiistan kontekstia tarkastellaan tutkielmassa neljän erillisen teeman valossa. Nämä teemat ovat holokaustin muistamistavan muutokset toista maailmansotaa seuranneiden vuosikymmenien aikana Saksassa, saksalainen historiantutkimuksellinen tausta, Saksan vuoden 1986 sisäpoliittinen tilanne sekä Saksassa jo ennen historiakiistan alkamista esitetyt historian revisiovaatimukset. Teoreettinen viitekehys puolestaan rakentuu historiankirjoituksen tulkinnallisuuden ja narratiivisuuden tarkastelemiselle. Metodina tutkielmassa on käytetty tekstintulkintaa. Lopuksi tutkielmassa analysoidaan seitsemää historiakiistan aikana julkaistua artikkelia historiapoliittisina narratiiveina.
Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, että historiakiistan aikana eksplikoitunut oletus saksalaisen menneisyyden tulkinnan kentän polarisoitumisesta ei yksin riitä selittämään historiakiistan laajuutta. Historiakiistan laajuus ja sen saama julkisuus perustuvat sen sijaan ennen kaikkea menneisyyden merkitysten politisoimiselle historiapolitiikan keinoin. Tutkielman valossa myös todetaan, että historiakiista oli merkki muistamisen prosessin periodimaisesta edistymisestä Saksassa. Totuus holokaustista on muiden totuuksien kaltaisesti jatkuvan muutoksen prosessi. Käsitys holokaustista muovautuu alati vaihtuvien nykyisyyksien sykkeessä myös tulevaisuudessa.
Hakutermit:
historiapolitiikka, historiakiista, holokausti, narratiivisuus