Kokonaisopetus eheyttämisen keinona alkuopetuksessa : Kahden luokanopettajan kokemuksia kokonaisopetuksen toteuttamisesta
LEHTINEN, SANNA (2005)
LEHTINEN, SANNA
2005
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15272
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15272
Tiivistelmä
Hakutermit: eheyttäminen, kokonaisopetus, alkuopetus
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata eheytettyä opetusta ja erityisesti kokonaisopetuksen merkitystä korostavien luokanopettajien opetusta alkuopetuksessa.
Tutkimuksen pääongelma ja ala-ongelmat ovat seuraavat:
Pääongelma:
Miten kokonaisopetusta toteuttavat luokanopettajat kokevat sen sopivan alkuopetuksen eheyttämisen muodoksi?
Ala-ongelmat:
1. Millaiset lähtökohdat valtakunnallinen opetussuunnitelma antaa kokonaisopetukselle?
2. Miten kokonaisopetus saavuttaa alkuopetukselle asetetut tavoitteet?
3. Miten ja miksi kokonaisopetusta toteutetaan?
3.1. Miten suunnittelu tapahtuu?
3.2. Miten oppimista arvioidaan?
3.3. Millaisia vaikutuksia kokonaisopetuksella on?
Tutkimuksen teoriaosassa esittelen eheyttämistä, kokonaisopetusta, alkuopetuksen tavoitteita sekä muutamia aiheeseen liittyviä aikaisempia tutkimuksia ja kokeiluja. Tutkimuksen empiirisen osan suoritin teemahaastattelemalla kahta kokenutta alkuopettajaa, jotka toteuttavat opetuksessaan kokonaisopetuksen periaatetta. Tutkimusote on kvalitatiivinen.
Tutkimustulosten mukaan kokonaisopetus on luonteva tapa aloittaa koulu ja vastata alkuopetukselle asetettuihin tavoitteisiin, mm. siihen, että lapsella on mahdollisuus kasvaa oma-aloitteiseksi, itsenäiseksi ja vastuuntuntoiseksi sekä saada perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia. Tulosten mukaan ainejakoisen opetussuunnitelman hyvä tuntemus on edellytyksenä vertikaaliselle integraatiolle, joka puolestaan edesauttaa horisontaalista integraatiota. Opettajien kokemusten mukaan kokonaisopetus kasvattaa lapsista sosiaalisia, vastuuntuntoisia, itsenäisiä ja koulumyönteisiä oppilaita.
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata eheytettyä opetusta ja erityisesti kokonaisopetuksen merkitystä korostavien luokanopettajien opetusta alkuopetuksessa.
Tutkimuksen pääongelma ja ala-ongelmat ovat seuraavat:
Pääongelma:
Miten kokonaisopetusta toteuttavat luokanopettajat kokevat sen sopivan alkuopetuksen eheyttämisen muodoksi?
Ala-ongelmat:
1. Millaiset lähtökohdat valtakunnallinen opetussuunnitelma antaa kokonaisopetukselle?
2. Miten kokonaisopetus saavuttaa alkuopetukselle asetetut tavoitteet?
3. Miten ja miksi kokonaisopetusta toteutetaan?
3.1. Miten suunnittelu tapahtuu?
3.2. Miten oppimista arvioidaan?
3.3. Millaisia vaikutuksia kokonaisopetuksella on?
Tutkimuksen teoriaosassa esittelen eheyttämistä, kokonaisopetusta, alkuopetuksen tavoitteita sekä muutamia aiheeseen liittyviä aikaisempia tutkimuksia ja kokeiluja. Tutkimuksen empiirisen osan suoritin teemahaastattelemalla kahta kokenutta alkuopettajaa, jotka toteuttavat opetuksessaan kokonaisopetuksen periaatetta. Tutkimusote on kvalitatiivinen.
Tutkimustulosten mukaan kokonaisopetus on luonteva tapa aloittaa koulu ja vastata alkuopetukselle asetettuihin tavoitteisiin, mm. siihen, että lapsella on mahdollisuus kasvaa oma-aloitteiseksi, itsenäiseksi ja vastuuntuntoiseksi sekä saada perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia. Tulosten mukaan ainejakoisen opetussuunnitelman hyvä tuntemus on edellytyksenä vertikaaliselle integraatiolle, joka puolestaan edesauttaa horisontaalista integraatiota. Opettajien kokemusten mukaan kokonaisopetus kasvattaa lapsista sosiaalisia, vastuuntuntoisia, itsenäisiä ja koulumyönteisiä oppilaita.