Från den lilla lilla gumman til blomsterfolket : En undersökning av ikonotexten i Elsa Beskows bilderböcker för barn
SAARISTO, HELENA (2005)
SAARISTO, HELENA
2005
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-12-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15258
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15258
Tiivistelmä
Tutkielma selvittää tekstin ja kuvan vuorovaikutusta ja siitä syntyvää lukuelämystä. Tämän kvalitatiivisen tutkielman materiaali koostuu kuudesta Elsa Beskowin lasten kuvakirjasta: Sagan om den lilla lilla gumman, Puttes äventyr i blåbärsskogen, Olles skidfärd, Tomtebobarnen, Pelles nya kläder ja Blomsterfesten i täppan. Teokset ajoittuvat 1900-luvun vaihteeseen. Tätä ajanjaksoa pidetään tärkeänä käännekohtana ruotsalaisen kuvakirjan historiassa. Lasten kuvakirja alkoi tuolloin vastata sitä mielikuvaa, joka nykylukijalla on tästä kirjallisuuden lajista.
Tutkielma analysoi kyseisiä kuvakirjoja narratologian ja semiotiikan näkökulmista. Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen miten ja millaisen tarinan kuvakirjojen teksti ja kuvitus yhdessä
kertovat. Semiotiikan periaatteiden mukaan kuvitusta tutkitaan ikään kuin se olisi tekstiä. Tarkoituksena on lisäksi vertailla kuvakirjojen yhtäläisyyksiä ja eroja.
Tutkimustulokset osoittavat, että kyseisten kuvakirjojen tekstin ja kuvan vuorovaikutus on erottamaton kokonaisuus. Teksti ja kuva voivat kertoa samasta asiasta yhtä aikaa tai jompikumpi voi olla
korostuneempi ja laajentaa teoksen kokonaiskerrontaa täsmentävällä ympäristö- tai henkilökuvauksella.
Tekstissä toistuu usein kansansatujen kerronnallinen kaava: koti - lähtö - seikkailu/konflikti - kotiinpaluu. Elsa Beskow pyrkii kuvittamaan lähes kaikki tekstin episodit. Kuvasommittelut perustuvat semioottisiin sääntöihin. Kuvituksessa näkyvä esine tai kehon osa ohjaa usein katseen tekstissä tai kuvassa olevaan tärkeään kohtaan. Kuvakerronta huomioi eri-ikäiset lukijat (lapset ja aikuiset) ja
tarjoaa heille jännittäviä ja nostalgisia lukuelämyksiä. Elsa Beskowin kuvakirjojen harmonia johtuu todennäköisesti siitä, että taiteilija itse kirjoittaa ja kuvittaa teoksensa.
Avainsanat: kuvakirja, tekstin ja kuvan vuorovaikutus, narratologia, semiotiikka, kuvasommittelu
Tutkielma analysoi kyseisiä kuvakirjoja narratologian ja semiotiikan näkökulmista. Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen miten ja millaisen tarinan kuvakirjojen teksti ja kuvitus yhdessä
kertovat. Semiotiikan periaatteiden mukaan kuvitusta tutkitaan ikään kuin se olisi tekstiä. Tarkoituksena on lisäksi vertailla kuvakirjojen yhtäläisyyksiä ja eroja.
Tutkimustulokset osoittavat, että kyseisten kuvakirjojen tekstin ja kuvan vuorovaikutus on erottamaton kokonaisuus. Teksti ja kuva voivat kertoa samasta asiasta yhtä aikaa tai jompikumpi voi olla
korostuneempi ja laajentaa teoksen kokonaiskerrontaa täsmentävällä ympäristö- tai henkilökuvauksella.
Tekstissä toistuu usein kansansatujen kerronnallinen kaava: koti - lähtö - seikkailu/konflikti - kotiinpaluu. Elsa Beskow pyrkii kuvittamaan lähes kaikki tekstin episodit. Kuvasommittelut perustuvat semioottisiin sääntöihin. Kuvituksessa näkyvä esine tai kehon osa ohjaa usein katseen tekstissä tai kuvassa olevaan tärkeään kohtaan. Kuvakerronta huomioi eri-ikäiset lukijat (lapset ja aikuiset) ja
tarjoaa heille jännittäviä ja nostalgisia lukuelämyksiä. Elsa Beskowin kuvakirjojen harmonia johtuu todennäköisesti siitä, että taiteilija itse kirjoittaa ja kuvittaa teoksensa.
Avainsanat: kuvakirja, tekstin ja kuvan vuorovaikutus, narratologia, semiotiikka, kuvasommittelu