Medievalismi länsimaalaisessa elokuvakulttuurissa: Kuningas Arthur, ikiaikojen valtias (1974-2004)
MATTILA, HANNELE (2005)
MATTILA, HANNELE
2005
Yleinen historia - General History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-12-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15245
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15245
Tiivistelmä
Hakutermit:
medievalismi, elokuva, Arthur, media, keskiaika, fantasia
Tutkielmassani käsittelen medievalismin ilmenemistä länsimaalaisessa elokuvakulttuurissa. Tutkimukseni kohdistuu keskiaikaan sijoitettuihin fantasiaelokuviin, jotka yleistyivät 1980-luvulla ja saavuttivat suuren suosion. Esimerkkitapaukseksi olen valinnut kuningas Arthurin legendan esittämisen elokuvissa ja esimerkkielokuvani ovat: ”Monty Python ja Graalin malja” (Monty Python and The Holy Grail 1974), ”Excalibur” (1981), ”Merlin” (1998), ”Avalonin usvat” (The Mists of Avalon 2001) ja ”Kuningas Arthur” (King Arthur 2004). Tutkin miten medieavalistinen traditio esiintyy elokuvakulttuurissa edellä mainittujen elokuvaesimerkkien pohjalta.
Keskiaikaa kuvaavat fantasiaelokuvat voidaan pitää medievalistisen tradition jatkeena, sillä ne lähestyvät keskiaikaa nostalgialla ja mielikuvituksellisuudella. Medievalistinen traditio etsii keskiajasta perinteisesti mystistä ja kiehtovaa ainesta, jota voidaan käyttää hyväkseen luotaessa mielikuvituksella väritettyä menneisyyden maailma. Ensimmäisen kerran termiä ”medievalismi” käytti John Ruskin vuonna 1853 kuvaillessaan sukupolvensa entusiasmia keskiaikaa kohtaan. Esittelen tutkimuksessani medievalistisen tradition historian 1800-luvulta alkaen. Määrittelen medievalismin olemusta ja ilmenemismuotoja länsimaalaisessa kulttuurissa. Erityisesti paneudun medievalismin ilmiöön populaarikulttuurin parissa 1900-luvun lopulta alkaen.
Päälähteinä tutkimuksessani ovat edellä mainitut kuningas Arthurin legendaa kuvaavat elokuvat. Käytän lähteinä myös aikalaisarvosteluja ja myöhempiä kommentteja, jotka käsittelevät näitä elokuvia tai keskiajan kuvaamista elokuvissa yleensä. Käytössäni ovat olleet seuraavat elokuva-alan lehdet: American Film, Cineaste, EDP Film, Film Comment, Film Criticism, Film & History, Film History, Films and Filmind, Journal of Film and Video, Premiere, Total Film, Screening the Past, Sight & Sound, Variety. Kuningas Arthurin legendaa kuvaavien elokuvien lisäksi olen perehtynyt keskiaikaa kuvaaviin elokuviin myös laajemmin, ja käytän osaa niistä lähteinä tutkielmassani.
Tutkimuskirjallisuuteni voidaan jakaa pääpiirteittäin kolmeen luokkaan: kirjallisuuteen joka käsittelee medievalismia, elokuvia, sekä historian ja elokuvan yhteyksiä.
Elokuva on populaarikulttuurin parissa tehokas media viemään eteenpäin medievalistista traditiota, joka on perinteisesti ruokkinut mielikuvaa kiehtovasta keskiajasta. Elokuvalla on käytössään hyvin laajat mahdollisuudet kuvata ja värittää keskiaikaa, etenkin tekniikan kehityksen myötä 1900-luvun lopussa. Elokuvilla on hyvin suuri yleisö, jonka vuoksi ne vaikuttavat ihmisten historiatietoisuuteen. Historia muuttaa muotoaan elokuvissa tarinan kaltaiseksi seikkailuksi. Keskiajan historian suosio on osittain seurausta juuri populaarikulttuurin parissa tehdystä illustroimisesta, mitä elokuvat parhaimmillaan tekevät. Keskiajan illustroiminen voidaankin nimetä yhdeksi medievalismin tehtäväksi.
Keskiaika kiinnostaa suurta yleisöä ja sillä on kaupallista arvoa. Keskiaika myy elokuvateollisuuden lisäksi myös muun populaarikulttuurin parissa. Keskiajan ympärille on kehittynyt bisnes, joka hyödyntää medievalistista traditiota. Medievalistien luoma representaatio ja etenkin sen kirjalliset tuotokset toimivat keskiaikaa hyödyntävän kaupallisen viihteen rakennuspalikkoina. Kiinnostus keskiaikaa kohtaan ei ole kadonnut, päinvastoin.
medievalismi, elokuva, Arthur, media, keskiaika, fantasia
Tutkielmassani käsittelen medievalismin ilmenemistä länsimaalaisessa elokuvakulttuurissa. Tutkimukseni kohdistuu keskiaikaan sijoitettuihin fantasiaelokuviin, jotka yleistyivät 1980-luvulla ja saavuttivat suuren suosion. Esimerkkitapaukseksi olen valinnut kuningas Arthurin legendan esittämisen elokuvissa ja esimerkkielokuvani ovat: ”Monty Python ja Graalin malja” (Monty Python and The Holy Grail 1974), ”Excalibur” (1981), ”Merlin” (1998), ”Avalonin usvat” (The Mists of Avalon 2001) ja ”Kuningas Arthur” (King Arthur 2004). Tutkin miten medieavalistinen traditio esiintyy elokuvakulttuurissa edellä mainittujen elokuvaesimerkkien pohjalta.
Keskiaikaa kuvaavat fantasiaelokuvat voidaan pitää medievalistisen tradition jatkeena, sillä ne lähestyvät keskiaikaa nostalgialla ja mielikuvituksellisuudella. Medievalistinen traditio etsii keskiajasta perinteisesti mystistä ja kiehtovaa ainesta, jota voidaan käyttää hyväkseen luotaessa mielikuvituksella väritettyä menneisyyden maailma. Ensimmäisen kerran termiä ”medievalismi” käytti John Ruskin vuonna 1853 kuvaillessaan sukupolvensa entusiasmia keskiaikaa kohtaan. Esittelen tutkimuksessani medievalistisen tradition historian 1800-luvulta alkaen. Määrittelen medievalismin olemusta ja ilmenemismuotoja länsimaalaisessa kulttuurissa. Erityisesti paneudun medievalismin ilmiöön populaarikulttuurin parissa 1900-luvun lopulta alkaen.
Päälähteinä tutkimuksessani ovat edellä mainitut kuningas Arthurin legendaa kuvaavat elokuvat. Käytän lähteinä myös aikalaisarvosteluja ja myöhempiä kommentteja, jotka käsittelevät näitä elokuvia tai keskiajan kuvaamista elokuvissa yleensä. Käytössäni ovat olleet seuraavat elokuva-alan lehdet: American Film, Cineaste, EDP Film, Film Comment, Film Criticism, Film & History, Film History, Films and Filmind, Journal of Film and Video, Premiere, Total Film, Screening the Past, Sight & Sound, Variety. Kuningas Arthurin legendaa kuvaavien elokuvien lisäksi olen perehtynyt keskiaikaa kuvaaviin elokuviin myös laajemmin, ja käytän osaa niistä lähteinä tutkielmassani.
Tutkimuskirjallisuuteni voidaan jakaa pääpiirteittäin kolmeen luokkaan: kirjallisuuteen joka käsittelee medievalismia, elokuvia, sekä historian ja elokuvan yhteyksiä.
Elokuva on populaarikulttuurin parissa tehokas media viemään eteenpäin medievalistista traditiota, joka on perinteisesti ruokkinut mielikuvaa kiehtovasta keskiajasta. Elokuvalla on käytössään hyvin laajat mahdollisuudet kuvata ja värittää keskiaikaa, etenkin tekniikan kehityksen myötä 1900-luvun lopussa. Elokuvilla on hyvin suuri yleisö, jonka vuoksi ne vaikuttavat ihmisten historiatietoisuuteen. Historia muuttaa muotoaan elokuvissa tarinan kaltaiseksi seikkailuksi. Keskiajan historian suosio on osittain seurausta juuri populaarikulttuurin parissa tehdystä illustroimisesta, mitä elokuvat parhaimmillaan tekevät. Keskiajan illustroiminen voidaankin nimetä yhdeksi medievalismin tehtäväksi.
Keskiaika kiinnostaa suurta yleisöä ja sillä on kaupallista arvoa. Keskiaika myy elokuvateollisuuden lisäksi myös muun populaarikulttuurin parissa. Keskiajan ympärille on kehittynyt bisnes, joka hyödyntää medievalistista traditiota. Medievalistien luoma representaatio ja etenkin sen kirjalliset tuotokset toimivat keskiaikaa hyödyntävän kaupallisen viihteen rakennuspalikkoina. Kiinnostus keskiaikaa kohtaan ei ole kadonnut, päinvastoin.