Peliä kovilla panoksilla : Irakin sodan syttyminen peliteoreettisena asetelmana
JÄÄSKELÄINEN, TANJA (2005)
JÄÄSKELÄINEN, TANJA
2005
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15235
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15235
Tiivistelmä
Hakutermit:
peliteoria, Irakin sota, kansainvälinen politiikka
Tutkielma käsittelee Irakin sotaan johtaneita syitä. Teoriana käytetään poliittista realismia ja metodina peliteoriaa.
Pelotepelissä Yhdysvaltojen tyytymättömyys status quohon ja epätasainen vallan jakautuminen sen ja Irakin välillä johtavat Yhdysvallat esittämään Irakille uhkavaatimuksen. Sota syttyi Irakin torjuttua vaatimuksen. Malliin lisätään myös aikavaiheet, ja havaitaan Yhdysvaltojen haluavan ratkaisua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ettei Irakin muodostama uhka ehtisi kasvaa suuremmaksi.
Hyperpelissä sotaan ajaudutaan epäluottamuksen ja virheellisen informaation takia. Irakilla ei ole mahdollisuuksia vakuuttaa Yhdysvaltoja joukkotuhoaseettomuudestaan. Pelien sarjassa Irakin sota asetetaan muiden joukkotuhoaseita tavoittelevien maiden kontekstiin. Yhdysvaltojen hyökkäyspäätöksen rationaalisuus kyseenalaistuu, koska sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia suhteessa myöhempiin peleihin. Kahden tason pelissä näkyy syyskuun 11. päivän terrori-iskujen vaikutus lisääntyneenä terrorismin pelkona Yhdysvalloissa. Tämä antoi Yhdysvalloille sisäpoliittisen mahdollisuuden hyökätä Irakiin.
Peliteorian ongelmakohtina pidetään rationaalisuuden ja intressien määrittelemistä, joita kumpaakaan ei voida pitää yksiselitteisinä. Mallien muodostaminen Irakin sodasta osoittautui haastavaksi erityisesti lopputulosten ja preferenssien osalta. Myös dynaamisuuden mallintamisessa havaittiin ongelmia. Silti peliteoria osoittautui toimivaksi metodiksi.
Koska preferenssejä voidaan määritellä usealla eri tavalla, käsiteltiin intressien muodostumiseen vaikuttaneita tekijöitä vielä asiakokonaisuuksittain. Joukkotuhoaseet, terrorismi ja turvallisuusneuvoston päätöslauselmien toimeenpaneminen olivat Yhdysvaltojen ilmoittamia syitä sodalle. Myös strategiset ja taloudelliset intressit sekä molemminpuolinen epäluottamus olivat merkittäviä. Sodan ajoituksen kannalta New Yorkin iskut olivat keskeisellä sijalla, koska ne loivat poliittisen mahdollisuuden Irakin sodalle.
peliteoria, Irakin sota, kansainvälinen politiikka
Tutkielma käsittelee Irakin sotaan johtaneita syitä. Teoriana käytetään poliittista realismia ja metodina peliteoriaa.
Pelotepelissä Yhdysvaltojen tyytymättömyys status quohon ja epätasainen vallan jakautuminen sen ja Irakin välillä johtavat Yhdysvallat esittämään Irakille uhkavaatimuksen. Sota syttyi Irakin torjuttua vaatimuksen. Malliin lisätään myös aikavaiheet, ja havaitaan Yhdysvaltojen haluavan ratkaisua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ettei Irakin muodostama uhka ehtisi kasvaa suuremmaksi.
Hyperpelissä sotaan ajaudutaan epäluottamuksen ja virheellisen informaation takia. Irakilla ei ole mahdollisuuksia vakuuttaa Yhdysvaltoja joukkotuhoaseettomuudestaan. Pelien sarjassa Irakin sota asetetaan muiden joukkotuhoaseita tavoittelevien maiden kontekstiin. Yhdysvaltojen hyökkäyspäätöksen rationaalisuus kyseenalaistuu, koska sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia suhteessa myöhempiin peleihin. Kahden tason pelissä näkyy syyskuun 11. päivän terrori-iskujen vaikutus lisääntyneenä terrorismin pelkona Yhdysvalloissa. Tämä antoi Yhdysvalloille sisäpoliittisen mahdollisuuden hyökätä Irakiin.
Peliteorian ongelmakohtina pidetään rationaalisuuden ja intressien määrittelemistä, joita kumpaakaan ei voida pitää yksiselitteisinä. Mallien muodostaminen Irakin sodasta osoittautui haastavaksi erityisesti lopputulosten ja preferenssien osalta. Myös dynaamisuuden mallintamisessa havaittiin ongelmia. Silti peliteoria osoittautui toimivaksi metodiksi.
Koska preferenssejä voidaan määritellä usealla eri tavalla, käsiteltiin intressien muodostumiseen vaikuttaneita tekijöitä vielä asiakokonaisuuksittain. Joukkotuhoaseet, terrorismi ja turvallisuusneuvoston päätöslauselmien toimeenpaneminen olivat Yhdysvaltojen ilmoittamia syitä sodalle. Myös strategiset ja taloudelliset intressit sekä molemminpuolinen epäluottamus olivat merkittäviä. Sodan ajoituksen kannalta New Yorkin iskut olivat keskeisellä sijalla, koska ne loivat poliittisen mahdollisuuden Irakin sodalle.