Julkisen sektorin kasvuyritystoiminnan kansantaloudellinen arviointi
KARHIA, KATJA (2005)
KARHIA, KATJA
2005
Kansantaloustiede - Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-12-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15212
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15212
Tiivistelmä
Hakutermit:
kasvuyritystoiminta, julkinen sektori, kansantaloudelliset hyödyt, pääomasijoittaminen, kanssayrittäjyys
Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä nyt enemmän kuin koskaan estämään työpaikkojen vähenemisen ja talouskasvun hidastumisen tulevaisuudessa. Globalisaation mukanaan tuomat muutokset koskettavat myös suomalaista kansantaloutta avaten yrityksille uusia mahdollisuuksia globaaleilla markkinoilla, mutta markkinoille pääsyyn tarvitaan muutakin kuin uusinta ja kehittyneintä teknologiaa. Kasvun resursointiin tarvitaan pääomaa niin rahoitusta kuin osaamispääomaakin. Kyky kaupallistaa teknologiset saavutukset on ollut suomalaisen innovaatiotoiminnan heikkous, ja enemmän kuin rahoitusta siemen- ja käynnistysvaiheen kasvuhakuiset yritykset tarvitsevatkin liiketoiminta-osaamista.
Kasvuyritystoiminnan käsitteeseen liitetään perinteisen pääomasijoitustoiminnan lisäksi uutena paradigmana kanssayrittäjyyden käsite. Kanssayrittäjyyden ja pääomasijoittamisen oleellisin yhtäläisyys on omistukseen perustuva toiminta kohdeyrityksessä, ja huomattavin ero käsitteiden välillä liittyy sijoitettavaan pääomaan, joka kanssayrittäjällä on liiketoimintaosaamista ja pääomasijoittajalla rahaa. Tästä seurauksena kanssayrittäjä osallistuu yrityksen aikaisen kehitysvaiheen kasvun resursointiin, ja pääomasijoittaja puolestaan myöhempien kehitysvaiheiden arvonnousupotentiaalin toteuttamiseen. Julkinen sektori on Suomessa osallistunut aktiivisesti kasvuyritystoimintaan paikatakseen alkavien yritysten rahoituksessa ilmeneviä markkinapuutteita.
Tutkielmassa luodaan teoreettinen viitekehys julkisen sektorin kasvuyritystoiminnan kansantaloudelliseen arviointiin talousteoreettisen kirjallisuuskatsauksen sekä empiirisen aineiston analyysin perusteella. Teoreettinen näkökulma rakennetaan kasvuteorian, julkisten investointien teorian ja agenttiteorian tarjoamien käsitteiden avulla. Syvähaastatteluista koostuva empiirinen aineisto tuo tutkielmaan mukaan käytännön näkökulmaa sekä yksityisen että julkisen sektorin keskeisten kasvuyritystoimijoiden välityksellä.
Julkisen sektorin kasvuyritystoiminnan tavoitteena on talouskasvun voimistaminen. Talouskasvun tärkein moottori on kansantalouden innovaatioaktiivisuus, johon vaikuttaa oleellisesti osaamispääoman kertymä. Innovaatiot saavat aikaan ulkoisvaikutuksia, jotka selittävät pitkän aikavälin talouden jatkuvaa kasvua, mutta innovaatiokilpailu voi johtaa myös markkinoiden rakenteelliseen muutokseen ja lopulta talouden tuottavuuden kasvuun. Kansantaloudellisten hyötyvaikutusten kääntöpuolena ovat negatiiviset ulkoisvaikutukset, ja julkisen sektorin investoinneissa riskinä onkin niiden syrjäytysvaikutus yksityisten investointien suhteen. Julkisen sektorin kasvuyritystoiminnan kustannusten arvioinnissa on tärkeää vaihtoehtoiskustannusten tunnistaminen, joista julkisten investointien vaikutus yksityisiin investointeihin on ratkaiseva kansantalouden kasvun kannalta. Julkisen sektorin monitasoinen päätöksenteko ja kasvuyritystoiminnan epäsymmetrisen informaation ongelma aiheuttavat lisäksi agenttikustannuksia, joiden tunnistaminen on tärkeää toiminnan tehokkuuden arvioinnissa.
kasvuyritystoiminta, julkinen sektori, kansantaloudelliset hyödyt, pääomasijoittaminen, kanssayrittäjyys
Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä nyt enemmän kuin koskaan estämään työpaikkojen vähenemisen ja talouskasvun hidastumisen tulevaisuudessa. Globalisaation mukanaan tuomat muutokset koskettavat myös suomalaista kansantaloutta avaten yrityksille uusia mahdollisuuksia globaaleilla markkinoilla, mutta markkinoille pääsyyn tarvitaan muutakin kuin uusinta ja kehittyneintä teknologiaa. Kasvun resursointiin tarvitaan pääomaa niin rahoitusta kuin osaamispääomaakin. Kyky kaupallistaa teknologiset saavutukset on ollut suomalaisen innovaatiotoiminnan heikkous, ja enemmän kuin rahoitusta siemen- ja käynnistysvaiheen kasvuhakuiset yritykset tarvitsevatkin liiketoiminta-osaamista.
Kasvuyritystoiminnan käsitteeseen liitetään perinteisen pääomasijoitustoiminnan lisäksi uutena paradigmana kanssayrittäjyyden käsite. Kanssayrittäjyyden ja pääomasijoittamisen oleellisin yhtäläisyys on omistukseen perustuva toiminta kohdeyrityksessä, ja huomattavin ero käsitteiden välillä liittyy sijoitettavaan pääomaan, joka kanssayrittäjällä on liiketoimintaosaamista ja pääomasijoittajalla rahaa. Tästä seurauksena kanssayrittäjä osallistuu yrityksen aikaisen kehitysvaiheen kasvun resursointiin, ja pääomasijoittaja puolestaan myöhempien kehitysvaiheiden arvonnousupotentiaalin toteuttamiseen. Julkinen sektori on Suomessa osallistunut aktiivisesti kasvuyritystoimintaan paikatakseen alkavien yritysten rahoituksessa ilmeneviä markkinapuutteita.
Tutkielmassa luodaan teoreettinen viitekehys julkisen sektorin kasvuyritystoiminnan kansantaloudelliseen arviointiin talousteoreettisen kirjallisuuskatsauksen sekä empiirisen aineiston analyysin perusteella. Teoreettinen näkökulma rakennetaan kasvuteorian, julkisten investointien teorian ja agenttiteorian tarjoamien käsitteiden avulla. Syvähaastatteluista koostuva empiirinen aineisto tuo tutkielmaan mukaan käytännön näkökulmaa sekä yksityisen että julkisen sektorin keskeisten kasvuyritystoimijoiden välityksellä.
Julkisen sektorin kasvuyritystoiminnan tavoitteena on talouskasvun voimistaminen. Talouskasvun tärkein moottori on kansantalouden innovaatioaktiivisuus, johon vaikuttaa oleellisesti osaamispääoman kertymä. Innovaatiot saavat aikaan ulkoisvaikutuksia, jotka selittävät pitkän aikavälin talouden jatkuvaa kasvua, mutta innovaatiokilpailu voi johtaa myös markkinoiden rakenteelliseen muutokseen ja lopulta talouden tuottavuuden kasvuun. Kansantaloudellisten hyötyvaikutusten kääntöpuolena ovat negatiiviset ulkoisvaikutukset, ja julkisen sektorin investoinneissa riskinä onkin niiden syrjäytysvaikutus yksityisten investointien suhteen. Julkisen sektorin kasvuyritystoiminnan kustannusten arvioinnissa on tärkeää vaihtoehtoiskustannusten tunnistaminen, joista julkisten investointien vaikutus yksityisiin investointeihin on ratkaiseva kansantalouden kasvun kannalta. Julkisen sektorin monitasoinen päätöksenteko ja kasvuyritystoiminnan epäsymmetrisen informaation ongelma aiheuttavat lisäksi agenttikustannuksia, joiden tunnistaminen on tärkeää toiminnan tehokkuuden arvioinnissa.