Koulutus hyvä, ammatti parempi. Haastattelututkimus nuorten romaninaisten jatkokoulutusvalinnoista
MERTANIEMI, SANNA-MARI (2005)
MERTANIEMI, SANNA-MARI
2005
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-11-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15198
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15198
Tiivistelmä
Hakutermit:
romanius, jatkokoulutus, opintoihin ohjaaminen
Tutkielmassa käsitellään nuorten romaninaisten peruskoulun jälkeistä kouluttautumista ja ammatinvalintaa. Tarkoituksena on selvittää, miten romaniperinteen vaaliminen sekä kotoa ja koulusta annettu opintoihin ohjaus vaikuttaa naisten ammatinvalintaan ja koulutustavoitteisiin. Tutkielmassa esitellään myös lyhyesti, miten perinteiset romaniammatit vaikuttavat nykyisin valittaviin ammattialoihin sekä koulukokemusten merkitys kouluttautumishalukkuuteen.
Tutkimusmateriaali koostuu seitsemästä teemahaastattelusta, jotka on tehty vuonna 2000. Informantit ovat 14-19 -vuotiaita Länsi-Suomen läänissä asuvia romaninaisia.
Tutkimuksessa tarkastellaan haastatteluaineistoa sisällönanalyysin avulla ja on pyritty selvittämään jatkokoulutusvalintoihin vaikuttavia tekijöitä. Vaikuttavia tekijöitä ovat perinteisiin romanitapoihin kuuluva vanhempainkunnioitus, kodin kannustaminen koulutuksen hankkimiseen, koulussa tarjottu opintoihin ohjaaminen ja koulutuksen avulla tavoiteltavat hyödyt. Lisäksi tarkastellaan naisten kodin ulkopuolella työskentelyn vaikutuksia romanikulttuurin vaalimiseen ja romani-identiteettiin.
Nuorille romaninaisille on muodostunut tapa toimia kahden kulttuurin välissä kompromissien kautta. Kouluttautuminen ja palkkatyön tekeminen on tullut osaksi myös romaninaisten elämänkulkua. Koulutuksella tavoitellaan ensisijaisesti ammattia ja tavoitellaan työtä yksityisyrittäjänä. Kouluttautuminen ja oman tulon ansaitseminen nähdään myös romanien nykyaikaistumisena. Koulutuksen ja työnteon avulla pyritään parantamaan valtaväestön käsityksiä romaneista.
Koulussa annetun oppilaanohjauksen merkitys nuorten romaninaisten jatkokoulutukseen hakeutumisessa on keskeisessä osassa. Koulussa tarjottujen jatkokoulutusvaihtoehtojen esitteleminen on kodin ohjausta monipuolisempaa mutta silti riittämätöntä. Nuoret romaninaiset haluavat kouluttautua nopeasti ja käytännönläheisiin ammatteihin.
romanius, jatkokoulutus, opintoihin ohjaaminen
Tutkielmassa käsitellään nuorten romaninaisten peruskoulun jälkeistä kouluttautumista ja ammatinvalintaa. Tarkoituksena on selvittää, miten romaniperinteen vaaliminen sekä kotoa ja koulusta annettu opintoihin ohjaus vaikuttaa naisten ammatinvalintaan ja koulutustavoitteisiin. Tutkielmassa esitellään myös lyhyesti, miten perinteiset romaniammatit vaikuttavat nykyisin valittaviin ammattialoihin sekä koulukokemusten merkitys kouluttautumishalukkuuteen.
Tutkimusmateriaali koostuu seitsemästä teemahaastattelusta, jotka on tehty vuonna 2000. Informantit ovat 14-19 -vuotiaita Länsi-Suomen läänissä asuvia romaninaisia.
Tutkimuksessa tarkastellaan haastatteluaineistoa sisällönanalyysin avulla ja on pyritty selvittämään jatkokoulutusvalintoihin vaikuttavia tekijöitä. Vaikuttavia tekijöitä ovat perinteisiin romanitapoihin kuuluva vanhempainkunnioitus, kodin kannustaminen koulutuksen hankkimiseen, koulussa tarjottu opintoihin ohjaaminen ja koulutuksen avulla tavoiteltavat hyödyt. Lisäksi tarkastellaan naisten kodin ulkopuolella työskentelyn vaikutuksia romanikulttuurin vaalimiseen ja romani-identiteettiin.
Nuorille romaninaisille on muodostunut tapa toimia kahden kulttuurin välissä kompromissien kautta. Kouluttautuminen ja palkkatyön tekeminen on tullut osaksi myös romaninaisten elämänkulkua. Koulutuksella tavoitellaan ensisijaisesti ammattia ja tavoitellaan työtä yksityisyrittäjänä. Kouluttautuminen ja oman tulon ansaitseminen nähdään myös romanien nykyaikaistumisena. Koulutuksen ja työnteon avulla pyritään parantamaan valtaväestön käsityksiä romaneista.
Koulussa annetun oppilaanohjauksen merkitys nuorten romaninaisten jatkokoulutukseen hakeutumisessa on keskeisessä osassa. Koulussa tarjottujen jatkokoulutusvaihtoehtojen esitteleminen on kodin ohjausta monipuolisempaa mutta silti riittämätöntä. Nuoret romaninaiset haluavat kouluttautua nopeasti ja käytännönläheisiin ammatteihin.