Sähkön myynnin ja siirron hinnoittelu sekä ristisubvention ehkäisy
RAINAKARI, OSSI (2005)
RAINAKARI, OSSI
2005
Kunnallistalous - Local Public Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-11-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15164
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15164
Tiivistelmä
Hakutermit:
sähkön myynti, sähkön siirto, ristisubventio, energialaitos, eriytysvelvollisuus, kilpailunrajoituslaki
Sähkön hinnoittelu on ollut viime vuosien aikana usein esillä julkisuudessa. Vuonna 1995 sähkömarkkinat avattiin sähkön myynnin osalta vapaalle kilpailulle, jonka ajateltiin alentavan sähkön kokonaishintaa, joka koostuu sekä sähkön myynnistä että siirrosta. Vapaan kilpailun seurauksena sähkön myynnin hinta laski aluksi, mutta samanaikaisesti energialaitokset nostivat luonnollisena monopolina toimivan sähkön siirron hintaa, minkä seurauksena sähkön kokonaishinta ei kuitenkaan olennaisesti laskenut. Vaarana tilanteessa on se, että voidaan syyllistyä kohtuuttoman korkean siirtohinnoittelun lisäksi piiloverotukseen tai määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön ristisubvention muodossa. Ristisubventiota voi tapahtua muun muassa sellaisilla energialaitoksilla, joilla sähkön siirtohinnat ovat keskitasoa korkeammat ja sähkön myyntihinnat keskitasoa alemmat. Tutkielmassa käydään läpi ristisubventio-käsitettä ja sitä miten ristisubvention käyttömahdollisuutta voidaan ehkäistä. Lisäksi arvioidaan julkisten tilastotietojen avulla ristisubvention esiintymistä vuosina 2003 ja 2004 sähkön myynnin ja siirron välillä 10:llä otokseen valitulla kunnallisella energialaitoksella.
Tutkielman rakenne on seuraavanlainen: Tutkielman teoreettisen osan muodostavat luvut 2 ja 3. Luvussa 2 käsitellään kunnallisen liiketoiminnan käsitteistöä, normiperustaa, kunnallista liikelaitosta, yhtiöittämistä ja yksityistämistä. Luku 3 on teoreettinen esitys ristisubventio-käsitteestä. Luvussa 4 käydään läpi sähkön hinnoittelun perusteita. Luvussa esitellään, miten sähkön myynnin ja siirron hinta muodostuu ja miten sähkömarkkinalaki ohjaa hinnoittelua. Luvussa 5 käsitellään sähköliiketoimintojen eriyttämisvelvollisuutta. Eriyttämisen keskeisenä tavoitteena on lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä, vaikeuttaa syrjintää, ehkäistä ristisubvention käyttöä ja estää kilpailun vääristymistä sähkömarkkinoilla. Luvussa 6 esitellään, miten sähkömarkkinoiden toimintaa valvotaan kilpailunrajoituslain ja toisaalta uudistetun sähkömarkkinalain mukaan. Luvussa käydään läpi myös Energiamarkkinaviraston uusi sähkön siirron hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamalli, joka otettiin käyttöön vuoden 2005 alusta. Empiirinen osa sijoittuu lukuun 7, jossa tutkitaan sähkön myynnin ja siirron hinnoittelun kehitystä vuodesta 1997 vuoteen 2005 asti. Lisäksi tarkastellaan erikseen sähkön myynnin ja siirron hinnoittelua vuonna 2005 ja vertaillaan hintoja kunnallisten liikelaitosten ja kunnallisten osakeyhtiöiden välillä. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on arvioida ristisubvention esiintymistä sähkön myynnin ja siirron välillä sekä arvioida kokonaisvaltaisesti ristisubvention problematiikkaa. Lisäksi paneudutaan energialaitosten suorittamiin tuloutuksiin omistajakaupungeilleen ja omistajakaupunkien taloudellisen tilanteen vaikutusta suhteessa tuloutusten suuruuteen.
sähkön myynti, sähkön siirto, ristisubventio, energialaitos, eriytysvelvollisuus, kilpailunrajoituslaki
Sähkön hinnoittelu on ollut viime vuosien aikana usein esillä julkisuudessa. Vuonna 1995 sähkömarkkinat avattiin sähkön myynnin osalta vapaalle kilpailulle, jonka ajateltiin alentavan sähkön kokonaishintaa, joka koostuu sekä sähkön myynnistä että siirrosta. Vapaan kilpailun seurauksena sähkön myynnin hinta laski aluksi, mutta samanaikaisesti energialaitokset nostivat luonnollisena monopolina toimivan sähkön siirron hintaa, minkä seurauksena sähkön kokonaishinta ei kuitenkaan olennaisesti laskenut. Vaarana tilanteessa on se, että voidaan syyllistyä kohtuuttoman korkean siirtohinnoittelun lisäksi piiloverotukseen tai määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön ristisubvention muodossa. Ristisubventiota voi tapahtua muun muassa sellaisilla energialaitoksilla, joilla sähkön siirtohinnat ovat keskitasoa korkeammat ja sähkön myyntihinnat keskitasoa alemmat. Tutkielmassa käydään läpi ristisubventio-käsitettä ja sitä miten ristisubvention käyttömahdollisuutta voidaan ehkäistä. Lisäksi arvioidaan julkisten tilastotietojen avulla ristisubvention esiintymistä vuosina 2003 ja 2004 sähkön myynnin ja siirron välillä 10:llä otokseen valitulla kunnallisella energialaitoksella.
Tutkielman rakenne on seuraavanlainen: Tutkielman teoreettisen osan muodostavat luvut 2 ja 3. Luvussa 2 käsitellään kunnallisen liiketoiminnan käsitteistöä, normiperustaa, kunnallista liikelaitosta, yhtiöittämistä ja yksityistämistä. Luku 3 on teoreettinen esitys ristisubventio-käsitteestä. Luvussa 4 käydään läpi sähkön hinnoittelun perusteita. Luvussa esitellään, miten sähkön myynnin ja siirron hinta muodostuu ja miten sähkömarkkinalaki ohjaa hinnoittelua. Luvussa 5 käsitellään sähköliiketoimintojen eriyttämisvelvollisuutta. Eriyttämisen keskeisenä tavoitteena on lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä, vaikeuttaa syrjintää, ehkäistä ristisubvention käyttöä ja estää kilpailun vääristymistä sähkömarkkinoilla. Luvussa 6 esitellään, miten sähkömarkkinoiden toimintaa valvotaan kilpailunrajoituslain ja toisaalta uudistetun sähkömarkkinalain mukaan. Luvussa käydään läpi myös Energiamarkkinaviraston uusi sähkön siirron hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamalli, joka otettiin käyttöön vuoden 2005 alusta. Empiirinen osa sijoittuu lukuun 7, jossa tutkitaan sähkön myynnin ja siirron hinnoittelun kehitystä vuodesta 1997 vuoteen 2005 asti. Lisäksi tarkastellaan erikseen sähkön myynnin ja siirron hinnoittelua vuonna 2005 ja vertaillaan hintoja kunnallisten liikelaitosten ja kunnallisten osakeyhtiöiden välillä. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on arvioida ristisubvention esiintymistä sähkön myynnin ja siirron välillä sekä arvioida kokonaisvaltaisesti ristisubvention problematiikkaa. Lisäksi paneudutaan energialaitosten suorittamiin tuloutuksiin omistajakaupungeilleen ja omistajakaupunkien taloudellisen tilanteen vaikutusta suhteessa tuloutusten suuruuteen.