Suomi ja Euroopan integraatio. Vapaakaupasta Euroopan unionin perustuslakiehdotukseen. Valtiosääntöoikeudellinen tutkielma ylimpien valtioelinten päätöksenteosta integraatioratkaisuissa
HYYTIÄINEN, MINNA (2005)
HYYTIÄINEN, MINNA
2005
Julkisoikeus - Public Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-11-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15151
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15151
Tiivistelmä
Hakutermit:
Euroopan integraatio, eurooppalaistuva valtiosääntöoikeus
Alkaessani suunnitella tätä tutkielmaa, tarkoitus oli paneutua niihin valtiosääntöisiin ongelmiin, joita liittyy ETA- ja EU-sopimusten voimaansaattamiseen Suomessa, sekä noista valtiosopimuksista aiheutuneisiin oikeusvaikutuksiin Suomen oikeusjärjestykselle. Euroopan tilanne on kuitenkin parin vuoden aikana elänyt niin moniulotteisesti, että minun on ollut syytä ottaa työni kokonaisuuden ja ajantasaisuuden kannalta huomioon myös nämä uudet ulottuvuudet, mm. suunnitelmat sopimukseksi Euroopan perustuslaista.
Lisäksi on tehty uutta tutkimusta, jossa on myönnetty se tosiasia, että valtiosääntöoikeus on kansainvälisen kehityksen myötä tullut taitekohtaan, jossa monia perustavanlaatuisia käsitteitä on kerta kaikkiaan arvioitava uudelleen. Liisa Niemisen teoksen nimi ”Eurooppalaistuva valtiosääntöoikeus valtiosääntöistyvä Eurooppa” kiteyttää ydinajatuksen.
Kehityskulussa perinteinen kansallisvaltioajattelu ja monet juridiset ja politologiset peruskäsitteet suvereenisuudesta ja demokratiasta alkaen ovat muuttaneet merkityksiään. Kelseniläinen normihierarkia-ajattelu on saanut rinnalleen Euroopan yhteisön ainutlaatuisen oikeusjärjestyksen acquis communautairen, jonka oikeussäännöt eivät suostu asettautumaan normipyramidin hierarkia-asteikolle. Vallanjakosäännökset ovat muuttuneet, eikä enää ole edes varmaa, kenelle ja missä laajuudessa kuuluvat kompetenssi-kompetenssi ja pouvoir constituant.
Suomen eduskunnan perustuslakivaliokunta ei ole näyttänyt pysyvän Euroopan kehityksen vauhdissa. Nyt viisi vuotta vanha Suomen perustuslaki (731/1999) oli jo syntyessään kirjoitusasultaan valtiosääntöoikeudellisesta reaalitodellisuudesta jäljessä. Perustuslain hengen löytäminen vaatii lukijalta sen esitöihin perehtymistä. Se ei liene tarkoituksenmukaista kansainvälistyvässä Suomessa.
Euroopan integraatio, eurooppalaistuva valtiosääntöoikeus
Alkaessani suunnitella tätä tutkielmaa, tarkoitus oli paneutua niihin valtiosääntöisiin ongelmiin, joita liittyy ETA- ja EU-sopimusten voimaansaattamiseen Suomessa, sekä noista valtiosopimuksista aiheutuneisiin oikeusvaikutuksiin Suomen oikeusjärjestykselle. Euroopan tilanne on kuitenkin parin vuoden aikana elänyt niin moniulotteisesti, että minun on ollut syytä ottaa työni kokonaisuuden ja ajantasaisuuden kannalta huomioon myös nämä uudet ulottuvuudet, mm. suunnitelmat sopimukseksi Euroopan perustuslaista.
Lisäksi on tehty uutta tutkimusta, jossa on myönnetty se tosiasia, että valtiosääntöoikeus on kansainvälisen kehityksen myötä tullut taitekohtaan, jossa monia perustavanlaatuisia käsitteitä on kerta kaikkiaan arvioitava uudelleen. Liisa Niemisen teoksen nimi ”Eurooppalaistuva valtiosääntöoikeus valtiosääntöistyvä Eurooppa” kiteyttää ydinajatuksen.
Kehityskulussa perinteinen kansallisvaltioajattelu ja monet juridiset ja politologiset peruskäsitteet suvereenisuudesta ja demokratiasta alkaen ovat muuttaneet merkityksiään. Kelseniläinen normihierarkia-ajattelu on saanut rinnalleen Euroopan yhteisön ainutlaatuisen oikeusjärjestyksen acquis communautairen, jonka oikeussäännöt eivät suostu asettautumaan normipyramidin hierarkia-asteikolle. Vallanjakosäännökset ovat muuttuneet, eikä enää ole edes varmaa, kenelle ja missä laajuudessa kuuluvat kompetenssi-kompetenssi ja pouvoir constituant.
Suomen eduskunnan perustuslakivaliokunta ei ole näyttänyt pysyvän Euroopan kehityksen vauhdissa. Nyt viisi vuotta vanha Suomen perustuslaki (731/1999) oli jo syntyessään kirjoitusasultaan valtiosääntöoikeudellisesta reaalitodellisuudesta jäljessä. Perustuslain hengen löytäminen vaatii lukijalta sen esitöihin perehtymistä. Se ei liene tarkoituksenmukaista kansainvälistyvässä Suomessa.