Suosi, vältä, korjaa, huolla, kierrätä ja lainaa! Jätteiden synnyn vähentäminen kulutusvalinnoissa ja tuotteiden käytössä arkisen järkeilyn näkökulmasta
LAMBERG, JOHANNA (2005)
LAMBERG, JOHANNA
2005
Ympäristöpolitiikka - Environmental Policy
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-11-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15143
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15143
Tiivistelmä
Hakutermit:
jätteiden synnyn vähentäminen, kulutus, arkitieto, tavat
Tutkielmassa selvitetään, mitä kuluttajat pitävät itsestään selvänä ja järkevänä jätteiden synnyn vähentämiseksi ja miten itsestään selvät käsitykset ovat syntyneet. Tutkielman tavoitteena on ymmärtää kuluttajien käyttäytymistä perinteisestä kuluttajatutkimuksesta poiketen konstruktivismin lähtökohdista ja tarkastelemalla kulutusta enneminkin tapojen kautta kuin perinteisen tiedostavan ja harkitsevan toimijan näkökulmasta. Samalla arvioidaan nykyisen jäte- ja kuluttajaneuvonnan vaikuttavuutta ja vaikutuksia kuluttajiin.
Tutkielman yhteiskunnallinen merkitys liittyy sekä jätepolitiikkaan että yhdennettyyn tuotepolitiikkaan. Jätepolitiikan ensisijaisena tavoitteena on vähentää syntyvän jätteen määrää, mutta tämä tavoite on jäänyt muiden jätehuollon tavoitteiden alle. Syitä jätteiden synnyn vähentämisen tavoitteen toteutumattomuuteen etsitään muun muassa jätehuollon nopeasta kehityksestä ja sen käsitteistä. Yhdennetty tuotepolitiikka pyrkii myös vähentämään materiaalinkäyttöä nykyisestään. Yhtenä keskeisenä tuotepolitiikan keinoja on pidetty kuluttajien valintoihin vaikuttamista. Tutkielmassa pyritään selvittämään, miten kestävän jäte- ja kuluttajapolitiikan ongelmiin vastattaisiin mielekkäästi.
Aineisto kerättiin ryhmäkeskusteluilla, joihin osallistui yhteensä 22 keskustelijaa. Ryhmäkeskusteluiden teemana olivat Helsingin pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätteiden vähentämisen ohjeet kotitalouksille. Aineiston analysoinnissa käytettiin ensinnäkin faktanäkökulmaa eli tutkittavien puhe otettiin totena sellaisenaan. Toiseksi, aineistossa kiinnitettiin huomiota arkisen järkeilyn perinteen mukaisesti keskustelijoiden kokemuksiin, kertomuksiin, esimerkkeihin ja tyypittelyihin.
Jätteiden vähentämisen ohjeista itsestään selviä olivat pääsääntöisesti kertakäyttöisten tuotteiden välttäminen sekä tuotteiden kestävä käyttö ja huoltaminen. Ylipakkaamisen, ongelmajätteiden ja turhien tuotteiden välttämisen sekä korjaamisen ja yhteisomistuksen teema-alueet sen sijaan herättivät kuluttajissa ristiriitaisia ajatuksia. Jätteiden vähentämisen ohjeissa tuli esiin myös joitakin puutteita. Muun muassa ongelmajätteistä annetut esimerkit olivat puutteellisia ja esimerkkejä jätteiden synnyn ehkäisyyn tarjottiin niukasti.
Itsestään selvä jätteiden synnyn vähentämisen toimintatapa muodostui seitsemästä perustelusta tai ristiriidasta. Ensimmäiset kolme ristiriitaa koskevat vihreiden tuotteiden ja palveluiden hinnoittelua sekä ajattomia ja turhia tuotteita. Neljänneksi ja viidenneksi, helppous ja hygienia ovat keskeisiä tuotteiden valintaperusteita. Kuudennen perustelun mukaan totutut käytännöt hidastavat uusien oppimista. Lopuksi, kuluttajat huomioivat tuotteiden valinnassa ja käytössä monipuolisesti tuotannon ja kaupan toimintaa ja muutoksia reagoiden niihin.
jätteiden synnyn vähentäminen, kulutus, arkitieto, tavat
Tutkielmassa selvitetään, mitä kuluttajat pitävät itsestään selvänä ja järkevänä jätteiden synnyn vähentämiseksi ja miten itsestään selvät käsitykset ovat syntyneet. Tutkielman tavoitteena on ymmärtää kuluttajien käyttäytymistä perinteisestä kuluttajatutkimuksesta poiketen konstruktivismin lähtökohdista ja tarkastelemalla kulutusta enneminkin tapojen kautta kuin perinteisen tiedostavan ja harkitsevan toimijan näkökulmasta. Samalla arvioidaan nykyisen jäte- ja kuluttajaneuvonnan vaikuttavuutta ja vaikutuksia kuluttajiin.
Tutkielman yhteiskunnallinen merkitys liittyy sekä jätepolitiikkaan että yhdennettyyn tuotepolitiikkaan. Jätepolitiikan ensisijaisena tavoitteena on vähentää syntyvän jätteen määrää, mutta tämä tavoite on jäänyt muiden jätehuollon tavoitteiden alle. Syitä jätteiden synnyn vähentämisen tavoitteen toteutumattomuuteen etsitään muun muassa jätehuollon nopeasta kehityksestä ja sen käsitteistä. Yhdennetty tuotepolitiikka pyrkii myös vähentämään materiaalinkäyttöä nykyisestään. Yhtenä keskeisenä tuotepolitiikan keinoja on pidetty kuluttajien valintoihin vaikuttamista. Tutkielmassa pyritään selvittämään, miten kestävän jäte- ja kuluttajapolitiikan ongelmiin vastattaisiin mielekkäästi.
Aineisto kerättiin ryhmäkeskusteluilla, joihin osallistui yhteensä 22 keskustelijaa. Ryhmäkeskusteluiden teemana olivat Helsingin pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätteiden vähentämisen ohjeet kotitalouksille. Aineiston analysoinnissa käytettiin ensinnäkin faktanäkökulmaa eli tutkittavien puhe otettiin totena sellaisenaan. Toiseksi, aineistossa kiinnitettiin huomiota arkisen järkeilyn perinteen mukaisesti keskustelijoiden kokemuksiin, kertomuksiin, esimerkkeihin ja tyypittelyihin.
Jätteiden vähentämisen ohjeista itsestään selviä olivat pääsääntöisesti kertakäyttöisten tuotteiden välttäminen sekä tuotteiden kestävä käyttö ja huoltaminen. Ylipakkaamisen, ongelmajätteiden ja turhien tuotteiden välttämisen sekä korjaamisen ja yhteisomistuksen teema-alueet sen sijaan herättivät kuluttajissa ristiriitaisia ajatuksia. Jätteiden vähentämisen ohjeissa tuli esiin myös joitakin puutteita. Muun muassa ongelmajätteistä annetut esimerkit olivat puutteellisia ja esimerkkejä jätteiden synnyn ehkäisyyn tarjottiin niukasti.
Itsestään selvä jätteiden synnyn vähentämisen toimintatapa muodostui seitsemästä perustelusta tai ristiriidasta. Ensimmäiset kolme ristiriitaa koskevat vihreiden tuotteiden ja palveluiden hinnoittelua sekä ajattomia ja turhia tuotteita. Neljänneksi ja viidenneksi, helppous ja hygienia ovat keskeisiä tuotteiden valintaperusteita. Kuudennen perustelun mukaan totutut käytännöt hidastavat uusien oppimista. Lopuksi, kuluttajat huomioivat tuotteiden valinnassa ja käytössä monipuolisesti tuotannon ja kaupan toimintaa ja muutoksia reagoiden niihin.