Lastenkirjallisuuden ääneenlukutilanteet vuorovaikutuksen kautta luettavuuteen
ALAROTU, HELI (2005)
ALAROTU, HELI
2005
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-11-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15136
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15136
Tiivistelmä
Hakutermit:
ääneenlukutilanne, vuorovaikutus, luettavuus
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lastenkirjallisuuden luettavuutta ääneenlukutilanteissa. Tutkimuksen lähtökohtana on, että luettavuutta ei voida tarkastella pelkästään tekstin tai tarinan ominaisuutena vaan siihen vaikuttaa koko tilanne, jossa lukeminen tapahtuu. Tarina ja lukijat ovat vuorovaikutuksessa lukutilanteiden aikana eri tavoilla, ja tämän vuorovaikutuksen onnistuminen määrää sen, millaista tilanteen luettavuus on. Lukutilanteissa tapahtuva vuorovaikutus jaetaan tutkimuksessa kolmeen tasoon: vuorovaikutus tarinan ja lukijan välillä, vuorovaikutus lukijoiden välillä ja vuorovaikutus tarinan eri osa-alueiden välillä.
Tutkimusmateriaalina on kaksi suomenkielistä käännöstä Nalle Puh -tarinoista. Ensimmäinen tarina on Kersti Juvan (1976) käännös Nalle Puh A.A. Milnen alkuperäisestä Winnie-the-Pooh -tarinasta (kaksi ensimmäistä lukua), ja toinen on Marja Alopeuksen (1997) käännös Walt Disneyn Puh-tarinasta Nalle Puh ja hunajapuu (Winnie-the-Pooh and the Honey Tree). Tutkimuksen tavoite on kaksijakoinen. Ensinnäkin analysoidaan, mitkä piirteet tarinoiden kuvituksessa ja muissa visuaalisissa elementeissä, sisällössä ja kielessä ovat sellaisia, jotka voivat vaikuttaa lukutilanteissa tapahtuvan vuorovaikutuksen onnistumiseen ja tätä kautta luettavuuteen. Toiseksi tarkastellaan lukututkimuksen avulla todellisissa lukutilanteissa syntyvää vuorovaikutusta. Lukututkimus suoritettiin eräässä perheessä niin, että tarinaa kuunteleva lapsi pysyi koko ajan samana, mutta tarinat, lukijat ja lukutilanteet vaihtuivat. Lukututkimuksen tarjoamaa tietoa verrataan tarinasta tehtyyn analyysiin ja pohditaan, missä määrin analyysi ja todellisuus kohtaavat. Lisäksi analyysin ja lukututkimuksen tarjoaman tiedon perusteella pohditaan, mitkä muut seikat kuin itse tarina vaikuttavat luettavuuteen lukutilanteissa.
Tutkimuksessa huomataan, että tutkimusmateriaalina olevien tarinoiden kuvituksessa, sisällössä ja kielessä on eroja, jotka vaikuttavat vuorovaikutuksen onnistumiseen ja tätä kautta luettavuuteen. Tutkimuksessa havaitaan kuitenkin, että tarinan lisäksi vuorovaikutuksen onnistumiseen vaikuttavat myös lukijat ja erinäiset tilannetekijät. Vaikka tarina pysyy samana, lukutilanteiden vuorovaikutuksen laatu vaihtelee sen mukaan, kuka tarinaa lukee. Lisäksi kyseessä oleva lukukerta sekä muut tilannetekijät vaikuttavat lukutilanteissa tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja sitä kautta luettavuuteen silloinkin, kun sekä tarina että lukija pysyvät samoina.
ääneenlukutilanne, vuorovaikutus, luettavuus
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lastenkirjallisuuden luettavuutta ääneenlukutilanteissa. Tutkimuksen lähtökohtana on, että luettavuutta ei voida tarkastella pelkästään tekstin tai tarinan ominaisuutena vaan siihen vaikuttaa koko tilanne, jossa lukeminen tapahtuu. Tarina ja lukijat ovat vuorovaikutuksessa lukutilanteiden aikana eri tavoilla, ja tämän vuorovaikutuksen onnistuminen määrää sen, millaista tilanteen luettavuus on. Lukutilanteissa tapahtuva vuorovaikutus jaetaan tutkimuksessa kolmeen tasoon: vuorovaikutus tarinan ja lukijan välillä, vuorovaikutus lukijoiden välillä ja vuorovaikutus tarinan eri osa-alueiden välillä.
Tutkimusmateriaalina on kaksi suomenkielistä käännöstä Nalle Puh -tarinoista. Ensimmäinen tarina on Kersti Juvan (1976) käännös Nalle Puh A.A. Milnen alkuperäisestä Winnie-the-Pooh -tarinasta (kaksi ensimmäistä lukua), ja toinen on Marja Alopeuksen (1997) käännös Walt Disneyn Puh-tarinasta Nalle Puh ja hunajapuu (Winnie-the-Pooh and the Honey Tree). Tutkimuksen tavoite on kaksijakoinen. Ensinnäkin analysoidaan, mitkä piirteet tarinoiden kuvituksessa ja muissa visuaalisissa elementeissä, sisällössä ja kielessä ovat sellaisia, jotka voivat vaikuttaa lukutilanteissa tapahtuvan vuorovaikutuksen onnistumiseen ja tätä kautta luettavuuteen. Toiseksi tarkastellaan lukututkimuksen avulla todellisissa lukutilanteissa syntyvää vuorovaikutusta. Lukututkimus suoritettiin eräässä perheessä niin, että tarinaa kuunteleva lapsi pysyi koko ajan samana, mutta tarinat, lukijat ja lukutilanteet vaihtuivat. Lukututkimuksen tarjoamaa tietoa verrataan tarinasta tehtyyn analyysiin ja pohditaan, missä määrin analyysi ja todellisuus kohtaavat. Lisäksi analyysin ja lukututkimuksen tarjoaman tiedon perusteella pohditaan, mitkä muut seikat kuin itse tarina vaikuttavat luettavuuteen lukutilanteissa.
Tutkimuksessa huomataan, että tutkimusmateriaalina olevien tarinoiden kuvituksessa, sisällössä ja kielessä on eroja, jotka vaikuttavat vuorovaikutuksen onnistumiseen ja tätä kautta luettavuuteen. Tutkimuksessa havaitaan kuitenkin, että tarinan lisäksi vuorovaikutuksen onnistumiseen vaikuttavat myös lukijat ja erinäiset tilannetekijät. Vaikka tarina pysyy samana, lukutilanteiden vuorovaikutuksen laatu vaihtelee sen mukaan, kuka tarinaa lukee. Lisäksi kyseessä oleva lukukerta sekä muut tilannetekijät vaikuttavat lukutilanteissa tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja sitä kautta luettavuuteen silloinkin, kun sekä tarina että lukija pysyvät samoina.