Yhteiskuntavastuu vähittäiskaupassa, case S-ryhmä
TOIVONEN, PAULIINA (2005)
TOIVONEN, PAULIINA
2005
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-11-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15134
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15134
Tiivistelmä
Hakutermit:
yhteiskuntavastuu, yritykset, vähittäiskauppa
Yrityksen yhteiskuntavastuun käsite jaetaan yleensä taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Yrityksen yhteiskuntavastuun sisältö ja laajuus sekä yrityksen vapaaehtoisen yhteiskuntavastuuraportoinnin motiivit ovat kuitenkin kiistanalaisia kysymyksiä. Vähittäiskaupan alan suurimmat toimijat Suomessa ovat S-ryhmä ja Kesko, joista Kesko on jo usean vuoden ajan ja S-ryhmä vuodesta 2003 lähtien julkaissut toiminnastaan kertovia vuosittaisia yhteiskuntavastuuraportteja. Tutkielman tutkimusongelmana on tulkita esitetyn viitekehyksen perusteella, minkälainen yhteiskuntavastuukäsitys S-ryhmän yhteiskuntavastuuraportoinnista ja muusta viestinnästä lukijalle välittyy. Tätä selvitetään tarkastelemalla yhtiön tuottamaa julkista aineistoa ja eri yhteyksissä annettuja kannanottoja ja sijoittamalla niistä syntyvä kuva yrityksen yhteiskuntavastuun ideologioiden kenttään. Tämän lisäksi tutkimuksessa arvioidaan, millainen vaikutus yhtiömuodolla on sekä S-ryhmän että toisaalta sen kilpailijan Keskon yhteiskuntavastuuraportointiin. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen case-tutkimus.
Tutkielman teoriaosassa tarkastellaan yrityksen yhteiskuntavastuun käsitteen erilaisia määrittelyjä, yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnin selittäviä teorioita kuten tilivelvollisuusteoriaa ja poliittista talousteoriaa sekä nykyistä yhteiskuntavastuuraportointikäytäntöä. Empiirisessä osassa analysoidaan S-ryhmän vuoden 2003 toimintaa kuvaavan yhteiskuntavastuuraportin sisältöä ja verrataan sitä Keskon saman vuoden vastaavaan raporttiin. Lisäksi esitellään molempien organisaatioiden johtajien eri lähteistä koottuja yhteiskuntavastuuta käsitteleviä lausuntoja. Keskeisenä yhteiskuntavastuuraportteja erottavana tekijänä voidaan nähdä erilainen lähestymistapa raportointiin. Kesko seuraa tiukasti GRI:n raportointimallia, mittaa asioita ja esittää runsaasti tunnuslukuja, kun S-ryhmän raportissa puolestaan keskitytään selittävämpään kerrontaan toimintatavoista ja periaatteista ja esitetään vähemmän numeerista tietoa.
S-ryhmän yhteiskuntavastuusta välittyvä kuva vastaa yrityksen yhteiskuntavastuun ideologioiden jatkumolla parhaiten sidosryhmälähtöistä näkemystä. Vastuullisuus on tiedostettu organisaatiossa ja sitä pidetään hyvänä ja edistettävänä asiana, mutta se on enemmänkin voittoa tavoittelevalle toiminnalle asetettu rajoite kuin ensisijainen tavoite. Yhteiskuntavastuuraportointi on tilinpäätösraportointiin verrattuna kuitenkin vasta kehityksensä alussa sekä muotonsa että sisältönsä suhteen, eivätkä tutkielmassa tarkastellut yhteiskuntavastuuraportit antaneet riittävää pohjaa organisaatioiden todellisen toiminnan vertailulle.
yhteiskuntavastuu, yritykset, vähittäiskauppa
Yrityksen yhteiskuntavastuun käsite jaetaan yleensä taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Yrityksen yhteiskuntavastuun sisältö ja laajuus sekä yrityksen vapaaehtoisen yhteiskuntavastuuraportoinnin motiivit ovat kuitenkin kiistanalaisia kysymyksiä. Vähittäiskaupan alan suurimmat toimijat Suomessa ovat S-ryhmä ja Kesko, joista Kesko on jo usean vuoden ajan ja S-ryhmä vuodesta 2003 lähtien julkaissut toiminnastaan kertovia vuosittaisia yhteiskuntavastuuraportteja. Tutkielman tutkimusongelmana on tulkita esitetyn viitekehyksen perusteella, minkälainen yhteiskuntavastuukäsitys S-ryhmän yhteiskuntavastuuraportoinnista ja muusta viestinnästä lukijalle välittyy. Tätä selvitetään tarkastelemalla yhtiön tuottamaa julkista aineistoa ja eri yhteyksissä annettuja kannanottoja ja sijoittamalla niistä syntyvä kuva yrityksen yhteiskuntavastuun ideologioiden kenttään. Tämän lisäksi tutkimuksessa arvioidaan, millainen vaikutus yhtiömuodolla on sekä S-ryhmän että toisaalta sen kilpailijan Keskon yhteiskuntavastuuraportointiin. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen case-tutkimus.
Tutkielman teoriaosassa tarkastellaan yrityksen yhteiskuntavastuun käsitteen erilaisia määrittelyjä, yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnin selittäviä teorioita kuten tilivelvollisuusteoriaa ja poliittista talousteoriaa sekä nykyistä yhteiskuntavastuuraportointikäytäntöä. Empiirisessä osassa analysoidaan S-ryhmän vuoden 2003 toimintaa kuvaavan yhteiskuntavastuuraportin sisältöä ja verrataan sitä Keskon saman vuoden vastaavaan raporttiin. Lisäksi esitellään molempien organisaatioiden johtajien eri lähteistä koottuja yhteiskuntavastuuta käsitteleviä lausuntoja. Keskeisenä yhteiskuntavastuuraportteja erottavana tekijänä voidaan nähdä erilainen lähestymistapa raportointiin. Kesko seuraa tiukasti GRI:n raportointimallia, mittaa asioita ja esittää runsaasti tunnuslukuja, kun S-ryhmän raportissa puolestaan keskitytään selittävämpään kerrontaan toimintatavoista ja periaatteista ja esitetään vähemmän numeerista tietoa.
S-ryhmän yhteiskuntavastuusta välittyvä kuva vastaa yrityksen yhteiskuntavastuun ideologioiden jatkumolla parhaiten sidosryhmälähtöistä näkemystä. Vastuullisuus on tiedostettu organisaatiossa ja sitä pidetään hyvänä ja edistettävänä asiana, mutta se on enemmänkin voittoa tavoittelevalle toiminnalle asetettu rajoite kuin ensisijainen tavoite. Yhteiskuntavastuuraportointi on tilinpäätösraportointiin verrattuna kuitenkin vasta kehityksensä alussa sekä muotonsa että sisältönsä suhteen, eivätkä tutkielmassa tarkastellut yhteiskuntavastuuraportit antaneet riittävää pohjaa organisaatioiden todellisen toiminnan vertailulle.