Seudulliset elinkeinoyhtiöt aluekehittämisen verkostossa
KATAJALA, VIRPI (2005)
KATAJALA, VIRPI
2005
Aluetiede - Regional Studies
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-10-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15106
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15106
Tiivistelmä
Hakutermit:
aluekehittäminen, seudulliset elinkeinoyhtiöt, verkostot
2000-luvun elinkeinopolitiikassa ovat korostuneet alueiden kilpailukykyisyys, kokonaisvaltainen elinkeinopolitiikka ja toiminnan organisoituminen verkostoihin. Verkostoihin kuuluminen, toimijoiden asema verkostoissa ja verkostojen toimivuus ovat keskeisiä tekijöitä alueiden kilpailukyvyssä. Yhä useammin elinkeinopolitiikkaa toteutetaan seudullisesti kuntien rajat ylittävässä yhteistyössä ja organisaatiomuotona on seudullinen elinkeinoyhtiö. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälainen rooli seudullisilla elinkeinoyhtiöillä on aluekehittämisen verkostoissa ja miten verkostosuhteet ja niiden toimivuus vaikuttavat elinkeinoyhtiöiden toimintaan aluekehittämisessä. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan pienten kaupunkiseutujen seudullisia elinkeinoyhtiöitä ja kehittäjäverkostoa tarkastellaan seudullisten elinkeinoyhtiöiden näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto koostuu 12:sta seudullisen elinkeinoyhtiöiden työntekijöille tehdystä teemahaastattelusta. Haastatteluja tehtiin seuraavissa seudullisesti toimivissa elinkeinoyhtiöissä: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Jämsän Seutukunnan Kehitys Oy ja Vammalan Seudun Yrityspalvelu Oy.
Yleiset käsitykset elinkeinopolitiikasta seuduilla ja seutujen välillä olivat yhteneväisiä. Kuitenkin seudullinen elinkeinopolitiikka ja seutujen yhteisten kehittämistavoitteiden etsiminen ovat vasta alussa. Seutujen sisäisten kehittäjäverkostojen vakava ongelma onkin se, että kunnat, jotka ovat yhteistyön ja elinkeinopolitiikan kannalta merkittäviä toimijoita, eivät ole täysin sisäistäneet yhdessä toimimisen ja verkostojen logiikkaa, vaan pyrkivät ajamaan omia etujaan. Tällä hetkellä seudullisten elinkeinoyhtiöiden voimakkaimpana roolina kehittäjäverkostossa on toimia paikallisena välittäjäorganisaationa, joka keskittyy yritysten kehittämiseen.
Verkostojen toimivuuden kannalta vaikeana ongelmana voidaan nähdä toimijoiden ajan puute, joka vaikeuttaa verkostosuhteiden ylläpitämistä ja luottamuksen syntymistä toimijoiden välille. Toimijoiden kiire muodostaa uhan koko kehittäjäverkostojen toiminnalle, sillä se saattaa johtaa verkostokontaktien rajaamiseen ja sitä kautta verkoston sisäänpäin kääntymiseen. Seudulliset elinkeinoyhtiöt toimivat myös yhtenä seudun kehittäjäverkoston johtajista. Tämä näkyy muun muassa siinä, että seudullisten elinkeinoyhtiöiden toimijat pyrkivät ratkomaan toimijoiden välisiä ristiriitoja ja yhtenäistämään toimijoiden näkemyksiä kehittämisestä.
Seudullisten elinkeinoyhtiöiden roolin vahvistamiselle ja selkeyttämiselle aluekehittämisen verkostossa olisi tarvetta. Roolia tulisi kehittää siten, että seudulliset elinkeinoyhtiöt olisivat enemmän mukana päätettäessä elinkeinopolitiikan strategioista. Lisäksi seudulliset elinkeinoyhtiöt voisivat kehittää rooliaan enemmän kohti alueellista välittäjäorganisaatiota, joka huolehtii seudun verkostoista ja niiden toimivuudesta, sillä tämänkaltaiselle toimijalle olisi tarvetta ainakin pienten kaupunkiseutujen kehittäjäverkostoissa.
aluekehittäminen, seudulliset elinkeinoyhtiöt, verkostot
2000-luvun elinkeinopolitiikassa ovat korostuneet alueiden kilpailukykyisyys, kokonaisvaltainen elinkeinopolitiikka ja toiminnan organisoituminen verkostoihin. Verkostoihin kuuluminen, toimijoiden asema verkostoissa ja verkostojen toimivuus ovat keskeisiä tekijöitä alueiden kilpailukyvyssä. Yhä useammin elinkeinopolitiikkaa toteutetaan seudullisesti kuntien rajat ylittävässä yhteistyössä ja organisaatiomuotona on seudullinen elinkeinoyhtiö. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälainen rooli seudullisilla elinkeinoyhtiöillä on aluekehittämisen verkostoissa ja miten verkostosuhteet ja niiden toimivuus vaikuttavat elinkeinoyhtiöiden toimintaan aluekehittämisessä. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan pienten kaupunkiseutujen seudullisia elinkeinoyhtiöitä ja kehittäjäverkostoa tarkastellaan seudullisten elinkeinoyhtiöiden näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto koostuu 12:sta seudullisen elinkeinoyhtiöiden työntekijöille tehdystä teemahaastattelusta. Haastatteluja tehtiin seuraavissa seudullisesti toimivissa elinkeinoyhtiöissä: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, Jämsän Seutukunnan Kehitys Oy ja Vammalan Seudun Yrityspalvelu Oy.
Yleiset käsitykset elinkeinopolitiikasta seuduilla ja seutujen välillä olivat yhteneväisiä. Kuitenkin seudullinen elinkeinopolitiikka ja seutujen yhteisten kehittämistavoitteiden etsiminen ovat vasta alussa. Seutujen sisäisten kehittäjäverkostojen vakava ongelma onkin se, että kunnat, jotka ovat yhteistyön ja elinkeinopolitiikan kannalta merkittäviä toimijoita, eivät ole täysin sisäistäneet yhdessä toimimisen ja verkostojen logiikkaa, vaan pyrkivät ajamaan omia etujaan. Tällä hetkellä seudullisten elinkeinoyhtiöiden voimakkaimpana roolina kehittäjäverkostossa on toimia paikallisena välittäjäorganisaationa, joka keskittyy yritysten kehittämiseen.
Verkostojen toimivuuden kannalta vaikeana ongelmana voidaan nähdä toimijoiden ajan puute, joka vaikeuttaa verkostosuhteiden ylläpitämistä ja luottamuksen syntymistä toimijoiden välille. Toimijoiden kiire muodostaa uhan koko kehittäjäverkostojen toiminnalle, sillä se saattaa johtaa verkostokontaktien rajaamiseen ja sitä kautta verkoston sisäänpäin kääntymiseen. Seudulliset elinkeinoyhtiöt toimivat myös yhtenä seudun kehittäjäverkoston johtajista. Tämä näkyy muun muassa siinä, että seudullisten elinkeinoyhtiöiden toimijat pyrkivät ratkomaan toimijoiden välisiä ristiriitoja ja yhtenäistämään toimijoiden näkemyksiä kehittämisestä.
Seudullisten elinkeinoyhtiöiden roolin vahvistamiselle ja selkeyttämiselle aluekehittämisen verkostossa olisi tarvetta. Roolia tulisi kehittää siten, että seudulliset elinkeinoyhtiöt olisivat enemmän mukana päätettäessä elinkeinopolitiikan strategioista. Lisäksi seudulliset elinkeinoyhtiöt voisivat kehittää rooliaan enemmän kohti alueellista välittäjäorganisaatiota, joka huolehtii seudun verkostoista ja niiden toimivuudesta, sillä tämänkaltaiselle toimijalle olisi tarvetta ainakin pienten kaupunkiseutujen kehittäjäverkostoissa.